> ## Content Index
> Fetch the complete content index at: https://www.kaupantila.fi/llms.txt
> Use this file to discover other available public pages before exploring further.

# Hannu Krookin pääjohtajakauden perintö: miten tehdä vahvasta entistä vahvempi
- URL: https://www.kaupantila.fi/hannu-krookin-paajohtajakauden-perinto-miten-tehda-vahvasta-entista-vahvempi/
- Published: 2026-10-10T05:00:58.000Z
- Updated: 2026-10-10T05:00:57.000Z
- Description: Hannu Krook jättää SOK:n pääjohtajan paikan vuoden lopussa. Hänen kaudellaan S-ryhmä kasvatti ruokakaupan markkinaosuutensa 49 prosenttiin, tulos nousi 77 prosenttia ja investointeja tehtiin noin neljällä miljardilla eurolla.
- Author: Arhi Kivilahti
- Tags: Ruokakauppa, Ajankohtaista, Artikkelit, S-ryhmä

Loading the [Elevenlabs Text to Speech](https://elevenlabs.io/text-to-speech?ref=kaupantila.fi) AudioNative Player...

S-ryhmä ilmoitti 7\. lokakuuta, että sen pääjohtaja Hannu Krook jää eläkkeelle vuoden lopussa. Seuraajaksi nousee 1.1.2027 alkaen kenttäjohtaja Arttu Laine. Tämä luo hyvän hetken pohtia, mikä Krookin kuusivuotisen kauden keskeisin perintö S-ryhmälle on ollut.

Krookin lähtötilannetta voi luonnehtia lievästi haastavaksi. Hän otti johtoonsa osuuskaupparyhmän, joka oli ollut Suomen ruokakaupan markkinajohtaja jo vuodesta 2005, hallitsi 46 prosenttia päivittäistavaramarkkinasta ja oli pitkään dominoinut kotimaista kauppaa eri osa-alueilla. S-ryhmä oli kaikkinensa vahvassa asemassa, mutta pääkilpailija oli toipumassa.

## Tilaa Kaupan Tila

Kirjoituksia kaupan alan ilmiöistä ja ihmisistä. Suomesta ja maailmalta.

Tilaa sähköpostiin 

Email sent! Check your inbox to complete your signup. 

Ei roskapostia. Voit perua koska vain.

Krook oli jossain määrin yllättävä valinta Taavi Heikkilän seuraajaksi vuonna 2020\. Hän tuli pienestä Varuboden-Osla -osuuskaupasta. Keskeisintä hänen ansioluettelossaan lienee kuitenkin ollut vahva kokemus osuuskaupan ulkopuolelta, muun muassa elintarviketeollisuuden brändien maailmasta. Pääjohtajana hän aloitti vuoden 2021 alussa.

> Krookin perinnön osalta ulkopuolisen on vaikea, miltei mahdoton, arvioida hänen vaikutustaan yhtiön sisällä. Yhtiöstä on kuitenkin kuvailtu pääjohtajan olleen välitön ja lähestyttävä ja hänen muuttaneen S-ryhmän kulttuuria hyvään suuntaan.

Ulkopuolisena olennaista on katsoa, miten S-ryhmä on Krookin kaudella muuttunut kentän laidalta katsottuna.

## Vahvaa tuloskehitystä ja bonusta

Puhtaasti lukujen kautta katsottuna S-ryhmän veroton vähittäismyynti on kasvanut vuoden 2021 12,3 miljardista eurosta viime vuoden 14,5 miljardiin euroon, eli 18 prosenttia. 

Ehkä isompi muutos näkyy osuuskaupparyhmän tuloksessa: liiketulos on kasvanut 77 prosenttia 280 miljoonasta eurosta peräti 495 miljoonaan euroon. 

Tämä kaikki on hyödyttänyt S-ryhmän asiakasomistajia, joille maksetut bonukset ja muut rahalliset edut nousivat viime vuonna ennätystasolle, 558 miljoonaan euroon. Vielä vuonna 2021 S-ryhmä maksoi 436 miljoonaa euroa. Koko 2020-luvun aikana asiakasomistajille on palautettu miltei 3 miljardia euroa. Asiakasomistajat kiittivät, samoinja markkinaosuus.

![](https://storage.ghost.io/c/f6/fe/f6feebcf-7c37-453e-90de-3f5fb936c4b1/content/images/2026/10/Hannu-Krookin-kausi-Infografiikka.png)

## Ruokakauppa: miten S-ryhmä tylsytti Lidlin?

Koska käsittelen lähinnä vähittäiskauppaa, en tule puuttumaan isommin pankki-, ravintola- tai hotelliliiketoimintoihin. Toisaalta kauppa, erityisesti marketkauppa, on osuuskaupparyhmittymän kruununjalokivi, joka tuo valtaosan liikevaihdosta ja erityisesti ryhmittymän tuloksesta.

Jos siirrytään siihen olennaisimpaan eli ruokakauppaan: Krookin aloittaessa K-ryhmä oli ennen koronaa ja koronan alkuaikoina pitkän tauon jälkeen voittanut markkinaosuuksia. K-ryhmän osuus oli noussut kolme vuotta peräkkäin, nousten vuonna 2020 jo 36,9 prosenttiin. 

Krookin edeltäjän, Taavi Heikkilän, kautta määritti hyvin vahvasti vuonna 2015 tehty halpuuttaminen, joka oli 2010-luvun kiistatta merkittävimpiä ruokakaupan kampanjatekoja. Halpuuttamisen voima alkoi kuitenkin hiipua vuosikymmenen loppua kohden, ja pääkilpailija K-ryhmä selkeästi sai otetta markkinasta.

> Hannu Krookin kauden alussa S-ryhmän markkinaosuus ruokakaupassa oli 46,0 prosenttia. Viime vuonna se oli 49,0 prosenttia, ja ero K-ryhmään oli kasvanut 9,1 prosenttiyksiköstä 15,5:een. 

Jos K-ryhmän markkinaosuus oli kasvanut useampana vuonna ennen Krokin kautta, romahti se vuonna 2022\. Inflaation sekä S-ryhmän voimakkaan kasvun seurauksena K-ryhmä menetti markkinaosuutta 1,4 prosenttiyksikköä yhden vuoden aikana. Se oli enemmän kuin 1,1 prosenttiyksikköä, jotka K-ryhmä oli voittanut markkinaosuutta edellisten kolmen vuoden aikana. Vain kerran viimeisen 35 vuoden aikana K-ryhmä on menettänyt yhtä paljon markkinaosuutta vuodessa.

![](https://storage.ghost.io/c/f6/fe/f6feebcf-7c37-453e-90de-3f5fb936c4b1/content/images/2026/10/CleanShot-2026-10-08-at-17.02.00@2x.jpg)

Sattumaa tai ei, mutta Hannu Krookin kaudella S-ryhmä teki historiallisen voittoputken. SOK:n oman viestinnän mukaan se voitti markkinaosuutta neljän vuoden ajan, joka ikinen kuukausi. Tämä näkyi erityisesti hypermarketketju Prisman huimana menestyksenä. Prisman markkinaosuus nousi pääjohtaja Krookin kaudella 16,3 %:sta jo 18,9 %:iin. Prisman voimasta kertoo jotain se, että samana ajanjaksona pääkilpailija K-Citymarketin markkinaosuus laski (12,5 % → 11,9 %).

Prisman ohella myös S-marketketju on menestynyt hyvin. Sen 23,3 prosentin markkinaosuus tekee siitä suomalaisen kaupan ”unohdetun jätin”, Suomen ylivoimaisesti suurimman kauppaketjun.

S-ryhmän ruokakaupan menestys on nojannut siihen, että Ukrainan sodan alettua ja inflaation lähdettyä laukkaamaan S-ryhmä onnistui erittäin tehokkaasti tylsyttämään Lidlin hintaedun ja sitä kautta voittamaan markkinaosuutta. Toisin kuin valtaosassa länsimaita, Lidlin markkinaosuus ei Suomessa korkean inflaation aikana kasvanut. Se oli viime vuonna täsmälleen sama 9,5 prosenttia kuin Hannu Krookin kauden alussa.

Aivan kuten edeltäjänsä aikana, myös Hannu Krookin kauden loppua kohden K-ryhmä on alkanut voittamaan markkinaosuuksia viimeisen vuoden aikana. Tämä ei ole poikkeuksellista millään mittapuulla. Viimeisen 20 vuoden aikana K-ryhmä on ajoittain voittanut markkinaosuutta, kunnes S-ryhmä on palauttanut marssijärjestyksen ja ottanut K-ryhmän voittaman markkinaosuuden takaisin, korkojen kera.

> Mittakaavaa S-ryhmän ruokakaupan hurjasta menestyksestä Hannu Krookin kaudella antaa se, että S-ryhmän ruokakaupan pelkkä kasvu on ollut noin 2,2 miljardia euroa (vuoden 2021 noin 9,6 miljardista viime vuoden 11,8 miljardiin). Tämä vastaa Lidlin miltei koko vuoden liikevaihtoa Suomessa (2,3 miljardia euroa).

## Erikoiskauppa jäi kauden heikoksi lenkiksi

Jos menestys ruokakaupassa hakee sopivan positiivista adjektiivia, ei Hannu Krookin kaudella erikoiskaupassa S-ryhmä ole menestynyt erityisen hyvin. Tätä arviota varjostaa toki se kuinka huimalla tavalla S-ryhmä on menestynyt ruoassa. Vuonna 2025 erikoiskaupan myynti ei kasvanut ja vuodesta 2020 kasvu on ollut maltillista.

Prisman käyttötavaramyynti jatkaa luultavasti vahvaa voittokulkuaan, ja S-ryhmä lienee entistä vahvemmin markkinajohtaja monissa käyttötavaran kategorioissa. Sen sijaan Sokos-ketju sekä sen kosmetiikkaketju Emotion eivät ole pärjänneet erityisen vahvasti.

Siksi S-ryhmän tulevan kasvun kannalta mielenkiintoinen kysymys on, miten ryhmittymä lähestyy erikoiskauppaa. Mikäli siinä päätetään jatkaa, iso kysymys on, miten siinä aiotaan menestyä. Rehellisyyden nimissä on hyvä muistaa, että erikoiskauppa on pientäkin pienempi murto-osa S-ryhmän vähittäiskaupan liikevaihdosta.

## Digitaalisuus ja omaan osaamiseen panostaminen

Yksi mielenkiintoinen avaus S-ryhmän erikois- tai käyttötavarakaupassa on hiljattain lanseerattu markkinapaikka [prisma.fi](https://www.prisma.fi/?ref=kaupantila.fi)\-verkkosivulla. Tämä ei tule olemaan lyhyellä aikavälillä isoja menestyksiä tuova avaus, mutta osuuskaupan neljänneksessä eli 25 vuoden perspektiivillä tämä voi olla hyvinkin kiinnostava uusi osa-alue.

Markkinapaikka liittyy myös yhteen Hannu Krookin kauden perintöön S-ryhmässä. Taavi Heikkilän kaudella S-ryhmä oli toki jo aloittanut panostukset digitaalisuuteen, erityisesti ruoan verkkokauppaan, mutta jäi jälkeen Keskon kiihdyttäessä korona-aikana aktiivisten K-kauppiaiden avulla omaa ruoan verkkokauppaansa. 

Pääjohtaja Krookin kaudella S-ryhmä on ottanut oman paikkansa maamme selvästi suurimpana ruoan verkkokauppana sekä verkkokauppiaana ylipäätään. Ruoan liikevaihto verkossa lähentelee kohta puolta miljardia euroa. Lisäksi erikoiskaupan puolella yhtiöillä on merkittävää verkkokauppaa. Valitettavasti ryhmittymä ei sitä raportoi, joten sen osalta on vaikea arvioida tarkkaa tasoa.

> Hannu Krook on vahvasti ottanut pääjohtajana kantaa siihen, kuinka tärkeää digitaalisuus on osuuskaupparyhmälle. Tämä on näkynyt erityisesti isoina henkilöstöinvestointeina omaan kehittämisosaamiseen. Siinä S-ryhmä on Verkkokauppa.comin ohella selvästi näyttänyt suuntaa muulle suomalaiselle kaupalle.

Oma kehittämisosaaminen on eräänlainen tulevaisuuden vakuutus siitä, että ryhmittymä pystyy reagoimaan maailman ja teknologioiden muutokseen itsenäisesti ja ketterästi.

Yksi osa-alue, jossa tämä näkyy, ovat myymälät. Hannu Krookin kaudella S-ryhmä on ottanut käyttöön digitaalisia hinnannäyttöjä ja, mikä tärkeintä, panostanut vahvasti asiakkaalle suunnattuun myymäläskannaukseen. S-ryhmä oli kahdesta suuresta keskusliikkeestä ensimmäinen, joka otti käyttöön maailmalla yleiset ja suositut käsiskannerit (Kaupan Tilan toimitus kiittää😇). Hypermarketissa ne helpottavat asiakkaan arkea paljon, vaikka ratkaisu on kansainvälisesti katsottuna jo vanhaa.

Mobiiliskannauksen osalta Lidl on yllättänyt kilpailijansa ja näyttänyt suuntaa. Tässä osa-alueessa molemmat keskusliikkeet ovat reagoineet nopeasti lanseeraamalla omat mobiiliskannausratkaisunsa.

## Neljä miljardia euroa investointeja

Ehkä merkittävin osa Hannu Krookin kauden aikaansaannoksista ovat kuitenkin erittäin suuret investoinnit Suomeen ja S-ryhmän tulevaisuuteen. Krookin kaudella osuuskaupparyhmä on investoinut noin neljä miljardia euroa, pelkästään viime vuonna 683 miljoonaa euroa. Pysäyttävä summa miltei mille tahansa suomalaiselle yritykselle ja aivan omalla tasollaan kansainvälisesti mitattuna.

Tämä alleviivaa osuuskaupparyhmän ideologiaa ja sitä, miten S-ryhmä on oppinut 1980-luvun korpivaelluksestaan, jolloin se kävi lähellä konkurssia. Investoimalla voimakkaasti niitä rahoja, joita vahva markkina-asema tuottaa, S-ryhmä pitää huolen siitä, että se säilyy suomalaisen kaupan jättinä vielä pitkälle tulevina vuosikymmeninä.

> S-ryhmää voisi luonnehtia Ingvar Kampradin haaveilemana ”ikuisena kaupparyhmänä”. S-ryhmän rakenne tekee siitä miltei mahdottoman ostokohteen (ensimmäinen Kampradin haave). S-ryhmän huima taloudellinen vahvuus taas tekee sen tulevaisuudesta erittäin turvatun pitkälle eteenpäin.

Hannu Krookin seuraaja Arttu Laine saa johdettavakseen huimassa kunnossa olevan organisaation, jonka suurin uhka lienee laiskistuminen jatkuvan menestyksen keskellä. Siihen 1980-luvun muistot tarjoavat hyvin realismiin maadoittavan opin. Jo vuonna 1995 S-ryhmässä aloittanut Arttu Laine tuntee hyvin yhtiön lähihistorian kipeät kokemukset ja osaa varmasti pitää huolen, että ne pitävät menestyvän ryhmän varpaillaan jatkossakin.