Valokeilassa esittelee kiinnostavia tulokkaita suomalaisessa kaupassa. Sarjan avaa hiustenhoitotuotteisiin erikoistunut Veloide. Sen perustaja Vera Nettebrock kuuluu uuteen joukkoon nuoria naisyrittäjiä, jotka rakentavat yrityksiään ennakkoluulottomasti ja kannattavasti.
Kotipizzan, Puuilon ja Veken kasvutarinoiden taustalla on ollut pääomasijoittaja, mutta kaupan alalla sijoittajista puhutaan harvoin. Millaista on kasvaa pääomasijoittajan rinnalla, ja mihin siinä pitää olla valmis?
Neljä puheenvuoroa, neljä näkökulmaa Suomen ruokakaupan suuntaan: S-ryhmä, K-kauppiaat, ICA Maxi ja Lidl samalla lavalla Kaupan Tila Ruokakauppa 2026 -seminaarissa Tennispalatsissa 11.11.2026.
5 vuotta myöhemmin: Mitä pandemiasta seurasi kaupan alalle?
Viisi vuotta sitten tällä samalla viikolla, 11.3.2020, maailman terveysjärjestö WHO julisti koronavirusepidemian pandemiaksi. Siitä alkoi rajoitusten aalto, joka pyyhkäisi yhteiskunnan läpi.
Tule Kaupan tila 2025 -seminaariin (10.4.2025) kuulemaan mihin kaupan ala on kehittymässä. Lavalle nousevat alan kiinnostavimmat puhujat. Päivän ohjelma ja lipunmyynti löytyy täältä:
Koska kauppa elää kiinteästi yhteiskunnallisten muutosten mukana, vaikutti pandemia dramaattisen nopeasti myös kaupan alaan. Joillekin vaikutus oli myyntiä nostava. Suurimmalle osalla pandemia-ajasta tuli pitkä painajainen.
Nopea muutos nosti pintaan myös meille ihmisille luontaisen taipumuksen spekuloida ja ennustaa. Toimintaympäristön syöksyminen epävarmuuteen syöksi jo valmiiksi laskusuunnassa olleen kuluttajien luottamuksen ennätysnopeasti ja ennätyssyvälle. Asiakkaat eivät yksinkertaisesti uskaltaneet tulla ostoksille enää.
Moni spekuloikin, että kauppa siinä muodossa missä se oltiin totuttu tuntemaan tulee muuttumaan pysyvästi. Lyhyellä aikavälillä muutokset olivat suuria, mutta olivatko ne sitä pidemmällä aikavälillä?
Tähän kysymykseen syvennytään tällä kertaa.
Viisi vuotta: mikä on muuttunut?
Viisi vuotta on siinä määrin pitkä aika, että siinä ehtii jo tehdä hieman johtopäätöksiä erilaisten muutosten pysyvyydestä. Pandemia-ajan ensimmäiset ja suurimmat muutokset tuntuivat poikkeuksellisena kasvuna sekä ruokakaupassa että verkkokaupassa, ja etenkin näiden yhdistelmässä ruoan verkkokaupassa.
Ruokakauppa muutoksen ytimessä
Kun kaupassa käymisestä tuli yhtäkkiä välteltävä asia, kävi selväksi, että ruokaa tarvitaan varastoon. Eihän ollut tietoa miten koko ruokajärjestelmä tulee kestämään pandemian vaikutuksia. Tämä johti ennennäkemättömiin hamstrauksiin ruokakaupassa.
Ruokaupan myymälät sekä toimitusketjun tämä laittoi ennennäkemättömään testiin. Pandemia-aikana Päivittäistavarayhdistys PTY:n toimitusjohtajana toiminut ja nykyään Kaupan Liiton toimitusjohtajana toimiva Kari Luoto muistelee olleensa tulossa Kauppakeskusyhdistyksen vuoden kauppakeskusteon tuomariston kokouksesta takaisin toimistolle, kun tieto pandemian leviämisestä tuli julki.
PTY:n toimistolla ja hallituksessa ryhdyttiin välittömästi töihin. Toisaalta, ruokakauppa Suomessa oli jo ehtinyt valmistella huoltovarmuustyötään, joten asioita ei tarvinut alkaa kehittämään lennosta.
”Jäimme työpäivän jälkeen kokoustamaan tilanteesta ja tulevista toimenpiteistä yhdessä huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvan kauppa- ja jakelupoolin valmiuspäällikön kanssa. Palaveriin osallistui myös kaksi Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) johtajaa.
Kuluttajat olivat osittain säikähtäneet uutisesta ja pienimuotoinen hamstraus oli käynnistynyt. Ensimmäinen kysely ruoan saatavuustilanteesta ja myymälätoiminnoista lähti PTY:n jäsenyrityksille muistaakseni samana iltana tai seuraavana päivänä.
Pystyimme nopeasti tuottamaan HVK:lle ja ministeriöiden käyttöön tilannekuvan. Meillä oli kriisitilanteita varten rakenteet kunnossa eli kauppa- ja jakelupoolin toimikunta. Merkittävät linjaukset tehtiin PTY:n hallituksen kesken tai nopeissa tilanteissa hallituksen puheenjohtajiston kesken.”
Tyhjiä wc-paperihyllyjä hamstrauksen jäljiltä. Kuvan lähde: Wikipedia
Lue koko artikkeli
Tilaa ja saat täyden pääsyn tähän artikkeliin sekä koko premium-sisältöarkistoon.
Lokakuussa 2010 televisiossa alkoi pyöriä Lidlin mainos, jossa pariskunta ajaa kaupan pihaan. Vaimo kerää tyhjät pullot ja menee sisään. Mies jää autoon, koska ei halua astua Lidliin. Epäilevän Tuomaksen suulla Lidl sanoitti ennakkoluulot, joiden takia suomalainen keskiluokka ei käynyt myymälöissä.
ICA:n kesä oli tuloksellisesti vahva: liiketulos kasvoi 30 % ja myynti 5 %. Kasvun moottorina on kuitenkin yhä lähes yksin Maxi – ja se on ICA:n suurin kysymysmerkki, kun Axfoodin Willys palaa kasvu-uralle.
Hannu Krook jättää SOK:n pääjohtajan paikan vuoden lopussa. Hänen kaudellaan S-ryhmä kasvatti ruokakaupan markkinaosuutensa 49 prosenttiin, tulos nousi 77 prosenttia ja investointeja tehtiin noin neljällä miljardilla eurolla.
Marks & Spencerin ruokakaupalla on Britanniassa vain noin neljän prosentin markkinaosuus, mutta sen myymälät kestävät vertailun Suomen hienoimpiin. Salaisuus on vertikaalisuus: kun tuote, pakkaus ja myymälä ovat omissa käsissä, mikään ei riko kokonaisuutta.