5 vuotta myöhemmin: Mitä pandemiasta seurasi kaupan alalle?
Viisi vuotta sitten tällä samalla viikolla, 11.3.2020, maailman terveysjärjestö WHO julisti koronavirusepidemian pandemiaksi. Siitä alkoi rajoitusten aalto, joka pyyhkäisi yhteiskunnan läpi.
Tule Kaupan tila 2025 -seminaariin (10.4.2025) kuulemaan mihin kaupan ala on kehittymässä. Lavalle nousevat alan kiinnostavimmat puhujat.
Päivän ohjelma ja lipunmyynti löytyy täältä:
Koska kauppa elää kiinteästi yhteiskunnallisten muutosten mukana, vaikutti pandemia dramaattisen nopeasti myös kaupan alaan. Joillekin vaikutus oli myyntiä nostava. Suurimmalle osalla pandemia-ajasta tuli pitkä painajainen.
Nopea muutos nosti pintaan myös meille ihmisille luontaisen taipumuksen spekuloida ja ennustaa. Toimintaympäristön syöksyminen epävarmuuteen syöksi jo valmiiksi laskusuunnassa olleen kuluttajien luottamuksen ennätysnopeasti ja ennätyssyvälle. Asiakkaat eivät yksinkertaisesti uskaltaneet tulla ostoksille enää.
Moni spekuloikin, että kauppa siinä muodossa missä se oltiin totuttu tuntemaan tulee muuttumaan pysyvästi. Lyhyellä aikavälillä muutokset olivat suuria, mutta olivatko ne sitä pidemmällä aikavälillä?
Tähän kysymykseen syvennytään tällä kertaa.
Viisi vuotta: mikä on muuttunut?
Viisi vuotta on siinä määrin pitkä aika, että siinä ehtii jo tehdä hieman johtopäätöksiä erilaisten muutosten pysyvyydestä. Pandemia-ajan ensimmäiset ja suurimmat muutokset tuntuivat poikkeuksellisena kasvuna sekä ruokakaupassa että verkkokaupassa, ja etenkin näiden yhdistelmässä ruoan verkkokaupassa.
Ruokakauppa muutoksen ytimessä
Kun kaupassa käymisestä tuli yhtäkkiä välteltävä asia, kävi selväksi, että ruokaa tarvitaan varastoon. Eihän ollut tietoa miten koko ruokajärjestelmä tulee kestämään pandemian vaikutuksia. Tämä johti ennennäkemättömiin hamstrauksiin ruokakaupassa.
Ruokaupan myymälät sekä toimitusketjun tämä laittoi ennennäkemättömään testiin. Pandemia-aikana Päivittäistavarayhdistys PTY:n toimitusjohtajana toiminut ja nykyään Kaupan Liiton toimitusjohtajana toimiva Kari Luoto muistelee olleensa tulossa Kauppakeskusyhdistyksen vuoden kauppakeskusteon tuomariston kokouksesta takaisin toimistolle, kun tieto pandemian leviämisestä tuli julki.
PTY:n toimistolla ja hallituksessa ryhdyttiin välittömästi töihin. Toisaalta, ruokakauppa Suomessa oli jo ehtinyt valmistella huoltovarmuustyötään, joten asioita ei tarvinut alkaa kehittämään lennosta.
”Jäimme työpäivän jälkeen kokoustamaan tilanteesta ja tulevista toimenpiteistä yhdessä huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvan kauppa- ja jakelupoolin valmiuspäällikön kanssa. Palaveriin osallistui myös kaksi Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) johtajaa.
Kuluttajat olivat osittain säikähtäneet uutisesta ja pienimuotoinen hamstraus oli käynnistynyt. Ensimmäinen kysely ruoan saatavuustilanteesta ja myymälätoiminnoista lähti PTY:n jäsenyrityksille muistaakseni samana iltana tai seuraavana päivänä.
Pystyimme nopeasti tuottamaan HVK:lle ja ministeriöiden käyttöön tilannekuvan. Meillä oli kriisitilanteita varten rakenteet kunnossa eli kauppa- ja jakelupoolin toimikunta. Merkittävät linjaukset tehtiin PTY:n hallituksen kesken tai nopeissa tilanteissa hallituksen puheenjohtajiston kesken.”