Mikä tekee vetovoimaisen kaupunkikeskustan ja miksi se on tärkeää?
Kauppakeskukset ja verkkokauppa ovat haastaneet perinteisten keskustojen vetovoimaa kaupan sijoittumisessa. Miksi keskustojen kehittäminen on tärkeää ja mitä siitä olisi hyvä ymmärtää?
Kaupunkien keskustojen kaupallinen tilanne ja kehittäminen ovat viime vuosina herättäneet paikoin kiivastakin keskustelua niin valtakunnan medioissa kuin paikallislehdissäkin. Pandemian ja korkean inflaation aiheuttamat ongelmat ovat kurittaneet keskustoja pahemman kerran.
Erityisen vaikea tilanne on keskustaan perinteisesti sijoittuneelle erikoiskaupalle. Samaan aikaan monissa kaupungeissa keskustojen ulkopuolelle on rakennettu suuria kauppakeskuksia.
Lähdin selvittämään keskustan kehittämisen asiantuntijoilta miten keskustoja kehitetään kaupan elinvoimaisuuden näkökulmasta ja missä kaupungeissa tehdään kiinnostavimpia asioita.
Mitä erikoiskaupan yrittäjät ja ketjut voisivat tehdä, jotta keskusta olisi houkuttelevampi?
Haastateltaessa isompien ja pienempien kaupunkien kehityksestä vastaavia henkilöitä sekä ulkopuolisia asiantuntijoita, Tampere nousi toistuvasti esille elinvoimaisen keskustansa ansiosta. Mitä Tampereella on tehty oikein?
Tampereen onnistumiset: toiminnanjohtaja Riikka Töytäri
Tampere tunnetuksi ry:n toiminnanjohtaja Riikka Töytäri nostaa esiin, että elinvoimaisessakin keskustassa on yrittäjiä hyvin ”erilaisilla fiiliksillä”. Hän korostaa, että viime aikoina ennustettavuus on heikentynyt paljon. Iso tekijä asiassa lienee etätyö, joka vähentää keskustassa asiointia.
”Suoraan ei voi ennustaa eri mittareista miten tänään tulee menemään. Enää ei ole säännönmukaisuutta tai ennustettavuutta päivän sisällä tai viikon sisällä. Välillä on ihan täyttä ja välillä on päiviä, jolloin käy yksi asiakas.”
Kun ajat ovat vaikeita, keskustassa toimivalle kaupalle luonnollinen ja helppo selitys on laittaa vaikeudet keskustan olosuhteiden piikkiin. Töytäri korostaa kuitenkin, että vaikeinakin aikoina hyvällä ja erottuvalla liikeidealla toimineet yrittäjät ovat pärjänneet. ”Kun liikeidea toimii ja on hyvä konsepti, porukkaa kyllä riittää.”
Erityisen paljon tätä näkee Töytärin mukaan ravintoloiden ja kahviloiden kentässä. Yksi yrittäjä voi tuskailla huonon menestyksen kanssa, kun vieressä on konsepti, joka menestyy päivästä toiseen.
Muissa kaupungeissa Tampereen kehitys nostetaan esimerkiksi hyvästä yhteistoiminnasta kaupungin ja yritysten välillä. Töytäri antaakin kaupungille tunnustusta aktiivisuudesta ja merkittävistä panostuksista.
Kesällä 2022 avattiin ”uusi” Tampereen keskusta. Kyseiseen hetkeen osui monta isoa asiaa: jääkiekon MM-kilpailut, Nokia-areenan avajaiset ja uuden ratikan aloitus. Näin suuren muutoksen yhteydessä haasteena on antaa vuokralaisille aito kuva siitä miten paljon asiat kehittyvät.
Alueella pitkään toimineiden yrittäjien voi olla vaikea havaita ympärillä olevan keskusta-alueen kehittymistä. Samassa liiketilassa vuosia vuokralaisena olleelle yrittäjälle voi olla vaikea nähdä miten keskusta on muuttunut oman liiketilan ympärillä.
Töytäri myös mainitsee, että suomalaiset yrittäjät ovat ”turhan kainoja” ottamaan hyötyä irti muuttuneesta keskustasta.
Turhan usein ajatellaan, ettei jotain voi tehdä, koska ”se on kuitenkin kiellettyä”. Oletetaan sen sijaan, että kysyttäisiin. ”Ulkomaalaistaustaiset yrittäjät näkevät mahdollisuudet paljon paremmin ja tarttuvat niihin helpommin kuin suomalaiset. Harva asia kaupungissa on ihan totaalisesti kielletty. Jos vaikka kysyisit?” Riikka Töytäri huomauttaa.
Toinen merkittävä asia keskustan muutoksessa Riikka Töytärin mielestä on se, että jopa suurten rakennusprojektien aiheuttamien myllerystenkin keskellä ihmiset ovat tulleet keskustaan. Muutokset voivat olla vaikeaa aikaa, koska suuret rakennusprojektit aiheuttavat erilaista häiriötä keskustan liiketiloille. Tampereella elämä jatkui yllättävän normaalina kaikkien muutosten keskellä.