Osuuskaupan vuosi 2023: kannattavan kasvun vuosi
Osuuskaupan vuosi 2023: kannattavan kasvun vuosi
S-ryhmä dominoi kotimaista ruokakauppaa viime vuonna. Myös alueellisilla osuuskaupoilla oli hyvä vuosi. Miltei kaikki kasvattivat myyntiään ja moni paransi kannattavuuttaankin roimasti.
Tule Kaupan tila 2024 - ruokakauppa (31.10.2024) kuulemaan mihin ruokakauppa on kehittymässä. Lavalle nousevat alan kiinnostavimmat puhujat.
Täältä löydät päivän ohjelman ja pääset ostamaan lippuja:
S-ryhmä koostuu 19 alueellisesta osuuskaupasta. Osa osuuskaupoista toimii isoilla kaupunkiseudulla ja suurilla liikevaihdoilla, osa puolestaan on hyvin pieniä osuuskauppoja.
Tiedot osuuskauppojen viime vuoden toiminnasta ovat peräisi Heikki Peltolan koostamasta erinomaisesta Kaupan huiput -tietopankista. Heikki on hiljattain päivittänyt vuoden 2023 tiedot.
Myynnin osalta Suomessa on neljä osuuskauppaa, joiden liikevaihto on yli miljardin (HOK Elanto, Pirkanmaa, Arina ja Hämeenmaa). HOK-Elannon liikevaihto on peräti yli 2,5 miljardia euroa. Se on 25 % suurempi kuin koko Lidl Suomi.
Kolmen osuuskaupan liikevaihto sen sijaan on alle 10 % HOK-Elannon liikevaihdosta (alle 250 M€): Maakunta, Keula ja Koillismaa.
Eroja myös kasvussa ja kannattavuudessa
Siinä missä absoluuttisessa koossa on suuria eroja, kasvoivat osuuskaupat varsin eri tavalla viime vuonna. Vahvinta kasvua raportoivat jo valmiiksi suuret osuuskaupat: Turku, KPO ja Pirkanmaa. Jokainen kasvoi yli 7 %, kun koko S-ryhmän kasvu oli 6% tuntumassa.
Suurimmat erot osuuskauppojen välillä löytyivät kannattavuudessa. Siinä missä HOK-Elannon sekä Koillismaan osuuskauppojen liiketulosprosentit jäivät alle yhden, peräti neljä osuuskauppaa (Hämeenmaa, Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala sekä Maakunta) tekivät liiketulosta yli 4 % marginaalilla.
Osuuskaupan koko ei selitä kannattavutta. Kannattavimpien joukossa on sekä suuria että hyvin pieniä (Maakunta). Euro-määräisesti eniten tulosta tekivät Hämeenmaa sekä Arina. Ne olivat ainoat osuuskaupat, jotka ylsivät 40 M€ tulokseen.
Matalamman tulostason HOK-Elantoon (0,5 %), Turun osuuskauppaan (1,8 %) sekä Pirkanmaan osuuskauppaan (2,1 %) vaikutti luultavasti suurten kaupunkiseutujen kovempi kilpailutilanne. Muun muassa Lidlin markkinaosuus on suurempi kaupungeissa kuin haja-asutusalueilla.
Maantieteellisesti on kiinnostavaa havaita, että Hämeenmaata lukuunottamatta parasta tulosta tekevät osuuskaupat ovat Itä-Suomessa: Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala, Maakunta sekä Arina. Itärajan tuntuman osuuskaupoista vain Koillismaan osuuskauppa ei tehnyt huipputulosta.
Osuuskauppojen tulos kasvoi peräti 15 osuuskaupalla (vain neljän tulos laski). Keskimäärin tulokset kasvoivat 20,5 %. Viisi osuuskauppa kasvattivat tulostaan enemmän kuin 50 % vuodessa.
Kovimmat parantajat ponnistivat matalammalta edellisvuonna. Tulostaan eniten parantaneista osuuskaupoista kaikki jäivät vuonna 2022 alle 2 %:n liiketulokseen. Nyt Suur-Seudun Osuuskaupan 85,5 % parannus liiketuloksessa nosti sen 3 %:n tulokseen. Sen sijaan HOK-Elanto jäi yli 300 %:n tulosparannuksesta huolimatta vielä 0,5 % liiketulokseen.
Kokonaisuutena ehkä vakuuttavinta jälkeä tekivät viime vuonna osuuskaupat Hämeenmaa ja Arina. Molemat olivat jo ennestään isoja ja vahvaa tulosta tekeviä osuuskauppoja. Siitä huolimatta ne kasvattivat viime vuonna sekä tulostaan että kannattavuuttaan.
Yhdessä nämä kaksi osuuskauppaa tekivät tulosta peräti 86,1 M€. Se vastasi jopa 26,8 % kaikkien osuuskauppojen tuloksesta.
Oma käsitykseni on, että markkinaosuus% ja liiketulos% korreloivat eniten eli mitä vahvempi markkina-asema (ja siten hinnoitteluvoima) omalla toimialueella, sitä parempi kannattavuus (= liiketulos%). Luonnollisesti myös osuuskaupan myymälä- ja toimialarakenne vaikuttaa lt%:tiin. Teetkö Arhi taulukon osuuskaupoista, joissa toisena akselina on markkinaosuus ja toisena lt%. Näemme, päteekö oletukseni.