Puuilo on löytänyt markkinarakonsa rautakaupan ja halpakaupan risteyksestä
Halpakauppa on kasvaessaan keskittynyt harvemmille, mutta paremmin johdetuille yrityksille. Puuilo on rakentanut oman markkinaraon erottumalla niin rautakaupasta kuin myös muista halpakaupoista.
Halpakauppa on kasvanut vahvasti Suomessa jo pitkään. Monelle Puuilo on suomalaisen halpakaupan tuorein menestystarina. Yhtiö on kasvanut nopeasti viime vuosina avaten uusia myymälöitä tiuhaan tahtiin. Harva tietää, että yhtiön juuret ovat kuitenkin syvällä suomalaisen halpakaupan historiassa.
Tapasin Puuilon toimitusjohtajaa Juha Saarelaa, joka kertoi niin omasta matkastaan suomalaisen halpakaupan maailmassa kuin erityisesti Puuilosta. Yhtiö on alkujaan 1980-luvulla perustettu kauppa-autojen ympärille. Kauppa-autokulttuuri oli yllättävän isoa suomalaisessa halpakaupassa aikoinaan.
Saarela kuvailee kauppa-autojen historiaa.
”Näitä bussifirmoja on ollut. Monet ovat aloittaneet toimintansa joko ostamalla vanhoja linja-autoja ja tekemällä niistä myymäläautoja tai sitten jotkut osti rekka-autoja. Nivalassa on Savenmaa. Niillä oli parhaillaan, olisiko ollut peräti 13-16 bussia.
Minun ihan ensimmäinen työ Kärkkäisellä oli se, että pakkasin viikonloppuna niitä (kauppa-autoja), kun ne perjantain ja lauantain välisenä yönä tuli reissusta.
Tyypillinen reitti saattoi olla, että mentiin vaikka Jyväskylän eteläpuolelle, Padasjoki, Sysmä, Kuhmoinen. Kärkkäisellä oli monesti niin, että yksi päivä yhdellä paikkakunnalla. Mutta moni muukin, kuten Puuilo teki sitä.
Pienimmillä paikkakunnilla oli kaupoissa huonot valikoimat. Siellä oli perinteinen rautakauppa ja sitten oli joku kahden K:n market ja joku S-kauppa siellä oli. Ei ne myynyt tämmöistä tavaraa. Nämä (halpakauppiaiden kauppa-autot) tarjosivat myös ihan toisen hintatason. Olivat todella paljon halvempia.”
Kauppa-autojen toiminta loppui vähän ennen 2000-lukua.
Puuilon ensimmäinen myymälä avattiin Kajaaniin vuonna 1997. Seuraava tuli Ouluun paria vuotta myöhemmin ja jo neljäs myymälä oli pääkaupunkiseudulla, Vantaan myymälä, ”vanha rouva” kuten Saarela myymälää kutsuu.