Suomalainen ruokakauppa tekee hyvää tulosta kansainvälisessä vertailussa
Podcast-keskustelussa Jari Simolinin kanssa nousi esiin uudenlainen tapa verrata ruokakaupan kannattavuutta: tulos asukasta kohden. Käyn läpi neljän suuren maan kauppaketjuja.
Ruokakaupasta keskusteltaessa usein vedotaan siihen, että Suomi on suuri maa tai täällä on vähän asukkaita. Vertaamalla tuloksia asukasta kohden pyritään puhdistamaan kannattavuuden vertailusta maan koon vaikutusta.
Asukasta kohden laskettaessa kotimaisen ruokakaupan kannattavuus nousee omalle sataluvulleen suhteessa valittuihin vertailumaihin. Miten maat sitten valittiin?
Ruotsi on luontaisin verrokkimaa kotimaiselle ruokakaupalle. Markkinan rakenne on verraten samanlainen niin konseptien, kilpailukentän kuin asiakaskäyttäytymisenkin osalta.
Iso Britannia on hyvin kilpailtu markkina, jossa kilpailun luulisi painaneen tulostasoa. Hieman yllättäen Isossa Britanniassa tulostaso asukasta kohden on korkeampi kuin Ruotsissa tai Australiassa.
Neljänneksi maaksi valikoitui Australia jossain määrin samankaltaisen keskittyneisyyden vuoksi. Lisäksi tekoälyltä kysyttäessä kannattavia ruokakaupan markkinoita, se nosti Australian. 🙂
Uusi-Seelanti olisi ollut kiinnostava maana, jossa Suomen tapaan kahdella suurella toimijalla on yli 80 % markkinasta. Sieltä ei valitettavasti ollut löydettävissä tarpeeksi varmaan tietoa, joten se jätettiin pois. Matalat luvut olisivat vaatineet enemmän syventymistä ennen mukaan ottamista.
Suomen lukujen tulkinnassa on hyvä huomioida, että S-ryhmän luvut sisältävät koko S-ryhmän tuloksen, ei pelkästään marketkauppaa. Tulos ei siis edusta pelkästään ruokakaupan tulosta, vaikka marketkauppa tuottaa valtaosan S-ryhmän tuloksesta.
Tulokset suhteessa väkilukuun
Australiassa kaikki isot kauppaketjut tekevät tulosta, kaksi suurta selkeästi muita parempaa tulosta. Englannissa absoluuttisessa tuloksessa ero Tescon ja muiden välillä on dramaattinen. Asda ja Morrisons tekivät yllättävän hyvää tulosta ottaen huomioon, että ne ovat selvästi pienempiä kuin Tesco ja jossain määrin myös Sainsbury’s. Tästä lisää suhtellisen tuloksen kohdalla. Myös Ruotsissa yksi suurista kauppaketjuista, Coop, on ajautunut tappiolle.
Coopin tulostiedot ovat kuitenkin epäselviä. Virallista tietoa yhtiöstä on vaikea löytää. Yhden lähteen mukaan yhtiö olisi tehnyt viime vuonna merkittävän tappion.
Kun maiden ketjujen tulokset lasketaan yhteen ja jaetaan väkiluvulla, muut maat asettuvat samalle tasolle, mutta Suomi erottuu selkeästi ryhmästä.
Jos Ruotsissa Coop tekisi nollatulosta, olisi Ruotsin luku jossain määrin korkeampi kuin Australiasssa ja Isossa Britanniassa.
Vertailu ei ole aukoton tapa verrata ruokakaupan kannattavuutta eri maissa. Se antaa kuitenkin suuntaa. Kannattavuutta voi toki vertailla myös perinteiseen tapaan suhteellisen kannattavuuden kautta.
Yritysten suhteellisessa kannattavuudessa kuva muuttuu hieman
Liiketulosprosentteja käytettäessä K-ryhmä Suomesta nousee omaan sarjaansa. Vuoden 2024 lopussa Keskon liiketulosmarginaali oli viime vuonna 6,9 %. Kun mukaan lasketaan kauppiaiden tulokset, taso nousee todennäköisesti yli 8 %:n.
Sekä K-ryhmän että ICA:n kohdalla kauppiaiden tulokset ovat arvioita. K-ryhmän kohdalla luku sisältää suuren osan tiedot Kaupan huiput -julkaisusta. Kyseessä on siis varsin hyvin edustava luku. ICA:n kohdalla oletus on ollut, että kauppiaiden kannattavuus on hieman Suomea korkeampi.
Kuvan vertailussa mukana olevien maiden kannattavimmista ruokakaupan ketjuista australialaisen Woolworthsin liiketulosmarginaali on hieman yli 6 %. Ison Britannian suurinta tulosta tekevän Tescon tulos puolestaan on 4,6 %.
Yllättävimmät liiketulosprosentit kuuluvat ehdottomasti Morrisonsille ja Asdalle. Molemmat ovat olleet pitkään ongelmissa Isossa Britanniassa, häviten markkinaosuutta rajusti. Tulostaso kuitenkin vaikuttaa säilyneen varsin hyvänä.
Toinen kiinnostava huomio on verrata Lidlin tuloksia eri maissa. Suomen Lidlin 3,2 %:n liiketulos on selvästi korkeampi kuin Ison Britannian tai Ruotsin kollegoilla. Tämä siitä huolimatta, että Ruotsissa ja Isossa Britanniassa Lidlin tulos parani selvästi, kun taas Suomessa se on laskenut merkittävästi viime vuosina.