Hallituksen tällä viikolla julkistama suunnitelma yleisen arvonlisäverokannan nostamisesta 25,5%:iin on myrkkyä muutenkin vaikeassa tilanteessa tuskailleelle erikoiskaupalle.
Viime vuodet suomalaisen kuluttajan luottamus on ollut ennätyksellisen alhaista. Tämä on näkynyt erikoiskaupan heikkona myynnin kehityksenä. Samaan aikaan ruokakauppa on kasvanut läpi niin pandemian kuin kovan inflaation (myynnin määrät olivat laskussa, eivät eurot).
Erikoiskaupan puolella on kuitenkin yksi osa-alue, joka on onnistunut kasvamaan ruokakaupan tavoin: tavaratalot.
Nimestään huolimatta tämä kategoria ei ole kasvanut Stockmannin tai Sokoksen vahvan kasvun myötä, vaan muiden monia tuotekategorioita myyvien kaupan yleisketjujen toimesta.
Tilaa ja saat täyden pääsyn tähän artikkeliin sekä koko premium-sisältöarkistoon.
Tilaa
Hannu Krook jättää SOK:n pääjohtajan paikan vuoden lopussa. Hänen kaudellaan S-ryhmä kasvatti ruokakaupan markkinaosuutensa 49 prosenttiin, tulos nousi 77 prosenttia ja investointeja tehtiin noin neljällä miljardilla eurolla.
Marks & Spencerin ruokakaupalla on Britanniassa vain noin neljän prosentin markkinaosuus, mutta sen myymälät kestävät vertailun Suomen hienoimpiin. Salaisuus on vertikaalisuus: kun tuote, pakkaus ja myymälä ovat omissa käsissä, mikään ei riko kokonaisuutta.
Pakatun tuoreleivän myynti on laskusuuntainen, mutta myymäläleipomot vetävät asiakkaita kauppoihin tuoreudellaan ja tuoksullaan. Alan jättien hallitsemaan markkinaan on kovaa vauhtia noussut Leipomo Juuri, joka tarjoaa K-kauppiaille kaivatun valttikortin erottumiskilpailussa.
Osuuskauppojen vuosi 2025 oli vahva: jokainen S-ryhmän 19 alueosuuskaupasta teki plustuloksen. Osuustoiminta-lehden vertailu paljastaa silti kiinnostavia eroja.
Syvällistä analyysiä vähittäiskaupasta, strategioista ja alan ihmisistä. Liity tilaajaksi ja saat uusimmat kaupan alan uutiset sähköpostiisi.
