Tällä viikolla IKEAn myynti laski kolmatta vuotta, JYSK ja Hemtex kasvoivat, Motonet suuntaa Ruotsiin ja kauppa kerrytti lähes puolet Suomen arvonlisäveroista.
Suomessa heti syötävä ostetaan useimmiten ruokakaupasta, mutta palveleeko kaupan hylly asiakasta, jolla on kiire? Kun aamupala, lounas tai välipala pitää saada nopeasti, ratkaiseeko valikoiman koko vai jokin aivan muu?
Minulle esitettiin alkuviikosta oheinen kysymys. Kirjoitin kysymykseen nopeasti vastauksen, joka venähti pidemmäksi pohdinnaksi. Siitä kuoriutui vähän pidempi pohdinta ruokakaupan kilpailutekijöistä.
Kysymyksen taustalla ovat erilaiset asiakastutkimukset, joiden mukaan S-ryhmän brändit, etenkin S-Etukortti ja Prisma, ovat asiakkaiden eniten arvostamien brändien joukossa. Muun muassa Taloustutkimuksen “Arvostetuimmat brändit” -tutkimuksessa S-ryhmä on pärjännyt hyvin.
Kuvan lähde: Taloustutkimus
Miksi juuri S-ryhmän brändit ovat niin vahvoja, etenkin kun S-ryhmä tuntuu perinteisesti mainostavan vähemmän kuin Kesko?
Lue koko artikkeli
Tilaa ja saat täyden pääsyn tähän artikkeliin sekä koko premium-sisältöarkistoon.
Vuosi 2025 oli vielä S-ryhmän vuosi, mutta syksyllä suunta kääntyi. Katsaus ruokakaupan tilaan ennen seminaaria: Prisman kasvava etumatka, S-Etukortin lähes puolen miljardin euron bonukset, valmisruoan nousu ja K-Supermarketin rooli K-ryhmän kirissä.
Ensi viikon ruokakaupan seminaarin kunniaksi Kaupan Tila -podcastissa keskustellaan ruokakaupan kilpailutilanteesta sekä siitä spekuloidaan sillä mitä voisi olla odotettavissa.
Bilendin kuluttajakysely on nyt tehty viisi kertaa, ja aineistosta voi ensimmäistä kertaa tehdä vuosivertailun. Ruokakaupassa K-ryhmä on kasvattanut osuuttaan pääostopaikkana, mutta kiinnostavuudessa ja tyytyväisyydessä Prisma on omassa luokassaan.
Dahl-kauppa on valmis, ja Keskon rakentamisen ja talotekniikan kauppa ohittaa liikevaihdossa ruokakaupan. Tuloksessa järjestys on vielä toinen, mutta tekninen kauppa kasvaa datakeskusten ja infrahankkeiden vetämänä.