Yhteiskunta Suomessa ja kauppa sen mukana muuttui voimakkaasti 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Lidl on ehkä merkittävin Suomeen tulleista kansainvälisistä ketjuista.
Suomalainen yhteiskunta muuttui voimakkaasti 1990-luvulla, yhteiskunta kansainvälistyi ja meni Euroopan unioniin. Myös kotimainen kaupan ala koki suuren murroksen 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa, kun suuri joukko kansainvälisiä kaupan yhtiöitä rantautui Suomeen. Saksalainen ruokakaupan halpaketju Lidl oli näistä kansainvälisistä yhtiöistä suurin.
IKEAn ja Gigantin ohella Lidlin vaikutus kotimaiseen kaupan markkinaan, ja ehkä jopa yhteiskuntaan laajemmin, on ollut merkittävin. Lidlinkään kasvu ei kuitenkaan tapahtunut hetkessä. Yhtiö on kahden vuosikymmenen aikana ottanut oman paikkansa maamme kolmanneksi suurimpana ruokakaupan ketjuna.
Vaikka kymmenen ensimmäistä Lidliä avasivat ovensa 29.8.2002 (Maikkarin sivuilla päivän uutisklippi, HS juttu, TS pääkirjoitus), oli yhtiön tuloa valmisteltu jo kaksi vuotta. Syyskuussa 2000 Lidl Suomi rekisteröitiin kaupparekisteriin. Se, että vain 23 kuukautta myöhemmin kymmenen myymälää, Janakkalan jakelukeskus ja pääkonttoritoiminnot olivat valmiina, on yhtiön entisen toimitusjohtajan Lauri Sipposen mukaan erinomainen suoritus.
"Tämä kaikki tehtiin alle kahdessa vuodessa eli rekrytoinnit, rakentaminen, taustajärjestelmät, kassajärjestelmät, tavarantoimittajat… se kaikki piti perustaa. Eihän meillä ollut tavarantoimittajia Suomessa, vaan ne kaikki piti löytää. Oli tietysti myös niitä, jotka pelästyivät, että voidaanko me tuonne toimittaa, mitähän nämä kaksi isoa kilpailijaa sanoo?"
Tilaa ja saat täyden pääsyn tähän artikkeliin sekä koko premium-sisältöarkistoon.
Tilaa
Hannu Krook jättää SOK:n pääjohtajan paikan vuoden lopussa. Hänen kaudellaan S-ryhmä kasvatti ruokakaupan markkinaosuutensa 49 prosenttiin, tulos nousi 77 prosenttia ja investointeja tehtiin noin neljällä miljardilla eurolla.
Marks & Spencerin ruokakaupalla on Britanniassa vain noin neljän prosentin markkinaosuus, mutta sen myymälät kestävät vertailun Suomen hienoimpiin. Salaisuus on vertikaalisuus: kun tuote, pakkaus ja myymälä ovat omissa käsissä, mikään ei riko kokonaisuutta.
Pakatun tuoreleivän myynti on laskusuuntainen, mutta myymäläleipomot vetävät asiakkaita kauppoihin tuoreudellaan ja tuoksullaan. Alan jättien hallitsemaan markkinaan on kovaa vauhtia noussut Leipomo Juuri, joka tarjoaa K-kauppiaille kaivatun valttikortin erottumiskilpailussa.
Osuuskauppojen vuosi 2025 oli vahva: jokainen S-ryhmän 19 alueosuuskaupasta teki plustuloksen. Osuustoiminta-lehden vertailu paljastaa silti kiinnostavia eroja.
Syvällistä analyysiä vähittäiskaupasta, strategioista ja alan ihmisistä. Liity tilaajaksi ja saat uusimmat kaupan alan uutiset sähköpostiisi.
