Keskon vuosi 2025 - hyvä loppukiri lupaa parempaa tälle vuodelle
Ruokakaupassa K-ryhmän käännettä on odotettu jo vuosia. Viimein alkaa olla pysyvämpiä merkkejä siitä, että ryhmä saisi parempaa otetta kasvusta, jopa markkinaa nopeammasta sellaisesta.
Kaupan Tila erikoiskauppa -seminaarissa luvassa kiinnostavia esityksiä eri puolilta erikoiskauppa:
Ruokakaupan näkökulmasta kauppajätti Keskon eilisen osavuosikatsauksen isoin uutinen on pitkän kuivan kauden katkeaminen. Peräti 19 neljänneksen ajan K-ryhmä hävisi markkinaosuutta ruokakaupassa.
Putki katkesi tyylillä: Kesko raportoi kasvattaneensa markkinaosuuttaan kunnioitettavat +0,5 %. Pienten marginaalien ja huimien volyymien ruokakaupassa tällainen kasvu ei ole pieni asia.
Keneltä K-ryhmän kasvu ruokakaupassa sitten on pois?
Kun K-ryhmä kasvoi 1,5 prosenttiyksikköä markkinaa nopeammin, lienee todennäköistä, että S-ryhmä on hävinnyt viimeisellä neljänneksellä ainakin K-ryhmälle. Vaikea nähdä, että Lidl olisi hävinnyt niin paljon, että sekä K- että S-ryhmä voisivat kasvaa markkinaa nopeammin.
K-ryhmän kasvun taustalla vaikuttanee yhdistelmä kuluttajien ostokäyttäytymisen vapautumista tai rentoutumista sekä tammikuisen hintakampanjan tehoamista.
Kesko ja K-ryhmä ovat perinteisesti pärjänneet hieman paremmin silloin, kun taloudessa on myötäinen vire. Loppuvuodesta vaikuttaisi olleen sellainen: sekä Motonet että Jysk ovat kertoneet loppuvuoden sujuneen selvästi alkuvuotta paremmissa merkeissä.
Pääjohtaja Jorma Rauhalan mukaan K-ryhmä, ja erityisesti K-Citymarket, voittavat, koska ”Keskon strategiset panostukset kauppaverkostoon sekä K-ruokakauppojen laatu- ja hintatasoon tuovat tuloksia.”
Vaikka Keskon markkinaosuus on kasvanut rohkaisevasti, on hyvä muistaa, että osa kasvusta on tullut uusien avausten myötä. Keskolta kuitenkin huomautetaan, että myymäläavausten nettovaikutus markkinaosuuteen viime vuonna oli edelleen negatiivinen. Siinä missä yhtiö avaa muun muassa uusia K-Citymarketeja, se sulkee K-Market-ketjun myymälöitä.
Lisäksi voisi ajatella, että K-ryhmä on perinteisesti vahvempi juhlapyhissä kuin muut ketjut. Nähtäväksi jää, onko vuoden loppu hyvä spurtti vai pidemmän, markkinaa paremman, kasvun alku.
Verkkokauppa jatkoi myös muuta liiketoimintaa nopeampaa kasvuaan. Toki verkkokauppa ponnistaa edelleen matalalta tasolta. Se on kuitenkin noussut jo 4 prosenttiin K-ryhmän ruokakaupan myynnistä. Hyvä suoritus aikana, jolloin ruoan verkkokaupasta ei ole juuri puhuttu. Edelleen suurin osa ruoan verkkokaupasta lienee tullut Wolt-yhteistyön pikatoimitusten kautta.
Vaikeat vuodet ovat heijastuneet Keskon ruokakaupan tuloskehitykseen. Vaikka tulostaso on laskenut 7,7 prosentista 6,5 prosenttiin, lienee se edelleen maailmanennätystasoa. Kesko on siis erinomaisessa tilanteessa, mikäli pysyvämpi käänne markkinaosuuskehityksessä on tapahtumassa.
Rakentamisessa ja talotekniikassa kasvu vei yli pandemiahuippujen
Keskon toisessa suuressa toimintasegmentissä, rakentamisessa ja talotekniikassa, synkin myynnin alho näyttäisi olevan takana. Segmentin kokonaisliikevaihto on kasvanut jo 17 % pohjien jälkeen, ja se on ylittänyt pandemia-ajan huippuvuosien liikevaihdot.
Suurin osa kasvusta on tullut yritysostoista Tanskassa. Tanska edustaa jo 15 % koko segmentin liikevaihdosta Keskolla. Kasvuun ovat kääntyneet myös teknisen kaupan Onninen sekä pitkään laskenut Ruotsin liiketoiminta. Ruotsissa laskua on edesauttanut K-Rauta-ketjusta luopuminen ja uuden K-Bygg-ketjun ylösajo.
Keskon mukaan Ruotsissa vertailukelpoinen kasvu (paikallisissa valuutoissa) oli vuoden viimeisellä neljänneksellä peräti 11,1 % (raportoitu kasvu euroissa oli 8,8 %).
Toinen kasvanut liiketoiminta-alue oli Onnisen tekninen kauppa, joka kasvoi viime vuonna kolmella neljänneksellä.
Orastavista kasvun merkeistä huolimatta Kesko vaikuttaa rakentamisen ja talotekniikan kaupassa edelleen odottavan toimintaympäristön elpymistä, joka etenee tuskaisen hitaasti. Erityisesti uudisasuntorakentaminen Suomessa elpyy yhä hyvin hitaasti.
Tällä hetkellä segmentin tavoitteena onkin yhtiön mukaan ”kasvun ja kannattavuuden varmistaminen sekä kassavirran parantaminen maa- ja liiketoimintakohtaisesti.”