Stockmann järjesti ensimmäiset Hullut Päivät -kampanjansa 2. huhtikuuta 1986 ja loi kotimaisen kaupan historian merkittävimmän markkinointikokonaisuuden. Kirjailin viisi syytä, miksi Hullut Päivät on paljon enemmän kuin pelkkä hintakampanja – ja mitä se voi opettaa tämän päivän kaupalle.
Miltei päivälleen 40 vuotta sitten näki päivänvalon ehkä kaikkien aikojen hienoin markkinointiteko kotimaisessa kaupassa. 2. huhtikuuta 1986 Stockmann järjesti ensimmäiset Hullut Päivät -kampanjansa.
Suomi, jossa ensimmäiset Hullut Päivät järjestettiin, oli yhteiskuntana hyvin erilainen, ei vähiten kaupan toiminnan näkökulmasta. Kampanja oli kuitenkin miltei välitön menestys.
Hullujen Päivien merkitys kotimaisessa kaupassa ulottuu kuitenkin syvemmälle kuin pelkästään onnistuneen hintakampanjoinnin tasolle. "Hullarit" eivät olleet ensimmäinen suuri hintakampanja; muun muassa Kesko oli järjestänyt Mammuttimarkkinoita K-Citymarketeissa jo vuonna 1982.
Hullut Päivät ovat kuitenkin kotimaisen kaupan instituutio Stockan kellon, S-Etukortin, K-kaupan Väiskin tai Epäilevän Tuomaan rinnalla.
Miksi Hullut Päivät on itselleni näistä ehkä se kaikista merkittävin?
Haastatellessani Stockmannin pitkäaikaista toimitusjohtajaa Hannu Penttilää, joka oli myös yksi Hullujen Päivien synnyn keskeisistä hahmoista, hän totesi, että Hullut Päivät toimivat joka paikassa yhtä hyvin, oli sitten kyse venäläisistä tai virolaisista asiakkaista. Hullut Päivät olivat toteutukseltaan myös jotain aivan muuta kuin kansainvälisten kollegojen vastaavat kampanjat.
Hullujen Päivien menestys kertoo paljon niin siitä, miten kauppaa kehitetään, kuin myös siitä, mikä teki Stockmannista aikoinaan kotimaisen erikoiskaupan kiistattoman valtiaan. Perustelen tätä viiden kohdan kautta.
Tilaa ja saat täyden pääsyn tähän artikkeliin sekä koko premium-sisältöarkistoon.
Tilaa
Ruotsalainen optikkoketju Synsam kasvatti liikevaihtoaan voimakkaasti viime vuonna. Yhtiön Lifestyle-tilausmalli on noussut liiketoiminnan ytimeen – ja Suomi osoittautui ketjun nopeimmin kasvavaksi markkina-alueeksi.
Suoraan kuluttajalle myyvien (DTC, direct-to-consumer) brändien nousu tapahtui 2010-luvulla sosiaalisen median sekä Shopifyn kaltaisten verkkokauppa-alustojen kasvun myötä. Ilmiö toi mukanaan monia tunnettuja brändejä, kuten Bonobos ja Casper.
Näistä aineksista syntyy moderni hävikkikauppa. Kaupan Tilan haastattelussa Fiksuruoan myymälöitä pyörittävä Kai Kuokkanen kertoo verkkokaupan siirtymisestä myymälöiden maailmaan.
Lego on yksi maailman poikkeuksellisimmista kuluttajabrändeistä. Harva yritys on onnistunut rakentamaan markkinoille yhtä vahvan ja vaikeasti kopioitavan aseman – varsinkin erittäin kilpailulla lelumarkkinalla. Tämä näkyy suoraan yhtiön taloudellisessa suorituskyvyssä.
Syvällistä analyysiä vähittäiskaupasta, strategioista ja alan ihmisistä. Liity tilaajaksi ja saat uusimmat kaupan alan uutiset sähköpostiisi.
