Stockmann järjesti ensimmäiset Hullut Päivät -kampanjansa 2. huhtikuuta 1986 ja loi kotimaisen kaupan historian merkittävimmän markkinointikokonaisuuden. Kirjailin viisi syytä, miksi Hullut Päivät on paljon enemmän kuin pelkkä hintakampanja – ja mitä se voi opettaa tämän päivän kaupalle.
Miltei päivälleen 40 vuotta sitten näki päivänvalon ehkä kaikkien aikojen hienoin markkinointiteko kotimaisessa kaupassa. 2. huhtikuuta 1986 Stockmann järjesti ensimmäiset Hullut Päivät -kampanjansa.
Suomi, jossa ensimmäiset Hullut Päivät järjestettiin, oli yhteiskuntana hyvin erilainen, ei vähiten kaupan toiminnan näkökulmasta. Kampanja oli kuitenkin miltei välitön menestys.
Hullujen Päivien merkitys kotimaisessa kaupassa ulottuu kuitenkin syvemmälle kuin pelkästään onnistuneen hintakampanjoinnin tasolle. "Hullarit" eivät olleet ensimmäinen suuri hintakampanja; muun muassa Kesko oli järjestänyt Mammuttimarkkinoita K-Citymarketeissa jo vuonna 1982.
Hullut Päivät ovat kuitenkin kotimaisen kaupan instituutio Stockan kellon, S-Etukortin, K-kaupan Väiskin tai Epäilevän Tuomaan rinnalla.
Miksi Hullut Päivät on itselleni näistä ehkä se kaikista merkittävin?
Haastatellessani Stockmannin pitkäaikaista toimitusjohtajaa Hannu Penttilää, joka oli myös yksi Hullujen Päivien synnyn keskeisistä hahmoista, hän totesi, että Hullut Päivät toimivat joka paikassa yhtä hyvin, oli sitten kyse venäläisistä tai virolaisista asiakkaista. Hullut Päivät olivat toteutukseltaan myös jotain aivan muuta kuin kansainvälisten kollegojen vastaavat kampanjat.
Hullujen Päivien menestys kertoo paljon niin siitä, miten kauppaa kehitetään, kuin myös siitä, mikä teki Stockmannista aikoinaan kotimaisen erikoiskaupan kiistattoman valtiaan. Perustelen tätä viiden kohdan kautta.
Tilaa ja saat täyden pääsyn tähän artikkeliin sekä koko premium-sisältöarkistoon.
Tilaa
Kaupan Tilan Sami Törmä pääsi haastattelemaan Åhléns-tavarataloketjun omistajaa Ayad Al-Saffaria, kun hän oli Helsingissä lanseeraamassa laajennettua yhteistyötä S-ryhmän Sokos-tavaratalojen kanssa.
Marimekon toinen neljännes toisti tuttua kaavaa: kotimarkkina takkuili, mutta ulkomaat vetivät. Suomen liikevaihto laski 7,1 %, kun taas Aasiassa kasvua kertyi lähes 16 %. Kansainvälisen liiketoiminnan osuus ylitti nyt ensimmäistä kertaa 47 prosenttia – ja ero kotimarkkinaan kapenee koko ajan.
Musti Group ylitti puolen miljardin euron liikevaihdon rajan, ja kasvu jatkuu vahvana – erityisesti Norjassa, joka kasvoi lähes neljänneksellä ja ohitti jopa Suomen kannattavuudessa.
Kotimainen kenkäbrändi VIBAe myy tuotteitaan erinomainen jalantuntuma, ergonomia ja mukavuus edellä, vaikka 90 prosenttia sen kengistä ostetaan verkossa. Yhtiön koko koneisto on rakennettu välittämään fyysisen kokemuksen tunnelmaa ennen kuin asiakas on päässyt kokeilemaan kenkää.
Syvällistä analyysiä vähittäiskaupasta, strategioista ja alan ihmisistä. Liity tilaajaksi ja saat uusimmat kaupan alan uutiset sähköpostiisi.
