Mylly ja Ideapark – Suomen kokonaisvaltaisimmat kauppakeskukset 2025

Viime vuosi ei ollut helppo edes kotimaista kauppaa hallitseville kauppakeskuksille. Uusia keskuksia ei avattu yhtäkään, ja olemassa olevien myynti kasvoi vaivaiset 1,3 %. Myös kävijämäärät kasvoivat 1,1 %.

Samaan aikaan, kun kokonaismarkkina kauppakeskuksissa oli hiljainen, myös maan 20 suurimman kauppakeskuksen kasvu oli maltillista: 1,7 % kasvua liikevaihdossa ja 2 % kävijämäärissä.

Suomen Kauppakeskusyhdistyksen, jonka erinomaiseen raporttiin tämänkin jutun luvut pohjautuvat, hallituksen puheenjohtaja Jukka Vakula korostaa, että kauppakeskusten menestys on ollut hyvää vaikeassa taloustilanteessa, joka vaikuttaisi olevan helpottamassa. 

”Erityisen myönteistä oli se, että kasvu vahvistui loppuvuotta kohti. Sanoisin, että tämä kertoo koko alan hyvästä suorituskyvystä ja kauppakeskusten merkityksestä suomalaisten arjessa.

Myös kauppakeskusten käyttöaste pysyi varsin korkealla tasolla. Vuoden lopussa käyttöaste oli koko maassa keskimäärin 96,4 prosenttia, eli aika vahva luku.

Vuoden 2026 ensimmäisen kvartaalin luvut vahvistavat myönteistä näkymää. Tammi–maaliskuussa kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi 2,9 prosenttia, inflaatiokorjattunakin 2,2 prosenttia, ja kävijämäärät kasvoivat 2,7 prosenttia.”

Ylätason luku kuitenkin peittää alleen voittajia ja häviäjiä. Samaan aikaan, kun osalla suurista kauppakeskuksista myynti tai kävijämäärät laskivat, osalla kehitys oli selvästi suotuisampaa.

Myynnin kasvun osalta kuudella kauppakeskuksella myynti laski edellisvuodesta, kun puolestaan yhdeksällä myynti kasvoi markkinaa nopeammin ja kolmella yli 5 %.

Jotta voidaan arvioida, millä suurella kauppakeskuksella viime vuosi meni parhaiten, pitää asiaa katsoa neljän muuttujan kautta:

• kokonaismyynti
• myynti per kävijä
• myynti per neliö
• kasvu

Tämä kertoo siitä, että kauppakeskuksilla on monenlaisia rooleja kotimaisessa kaupassa. Osa on suuria kehäteiden ja autoiluun keskittyviä ostosparatiiseja, kun taas osa on kaupunkirakenteen sisällä toimivia arjen kohtaamispisteitä.

Kun asiaa katsoo näiden muuttujien yhteisvaikutuksen kautta, on erilaisia kauppakeskuksia ja niiden menestystä viime vuosina helpompi vertailla keskenään.

Kun mittarit lasketaan yhteen, kauppakeskus Mylly Raisiossa ja Ideapark Lempäälä nousevat viime vuonna parhaiten pärjänneiksi kauppakeskuksiksi. Myllyn voitto ei tullut olemalla paras yhdessäkään kategoriassa, vaan olemalla kärjen tuntumassa monessa kategoriassa.

Jumbo jatkaa maamme selvästi suurimpana kauppakeskuksena

Kategorioista omalla tavallaan vähiten kiinnostava on se tunnetuin, eli kokonaismyynnin mukainen järjestys. Suurten kauppakeskusten järjestys on täsmälleen sama kuin vuotta aiemmin.

Jumbo jatkaa Suomen selvästi suurimpana kauppakeskuksena myynnillä mitattuna. Viime vuonna Jumbo jopa puhkaisi puolen miljardin euron rajan, kun seuraavaksi suurin, Sello, ylsi hieman yli 420 M€:n tasolle.

Jumbon kauppakeskusjohtaja Olli Lehtoaro huomauttaa, että Jumbo on ollut myynnillä mitattuna maan suurin kauppakeskus jo 14 vuotta. 

”Jumbo on säilyttänyt asemansa Suomen johtavana kauppakeskuksena jo 14 vuoden ajan. Se on ollut koko tämän ajan myynniltään Suomen suurin kauppakeskus.

Keskusta kehitetään jatkuvasti, ja tavoitteena on olla kaikilla keskeisillä mittareilla maailmanluokan tasoa. Vuonna 2025 Jumbo palkittiin arvostetulla NCSC Commercial Space of the Year -tunnustuksella sekä Suomessa että koko Pohjoismaissa – eli Jumbo valittiin Pohjoismaiden parhaaksi kaupalliseksi tilaksi.

Vuoden aikana Jumboon avautui 11 uutta brändiä, muun muassa Suomen ensimmäinen Swarovskin konseptimyymälä sekä H&M Beauty. Useat liikkeet toteuttivat myös onnistuneita myymäläuudistuksia ja laajensivat tilojaan, mikä on entisestään vahvistanut Jumbon vetovoimaa.

Asiakkaat ja yhteistyökumppanit arvioivat Jumbon toiminnan erittäin positiivisesti. Bränditutkimuksessa 25 % vastaajista nimesi Jumbon Suomen parhaaksi kauppakeskukseksi.”

Maamme viidestä suurimmasta kauppakeskuksesta Lempäälän Ideapark sekä Mall of Tripla kasvoivat selvästi nopeimmin, molemmat yli 5 %.

Viidestä suuresta Jumbo sekä Ideapark ovat klassisia kehätien autoiluun nojaavia kauppakeskuksia, kun puolestaan Sello, Iso Omena ja Tripla ovat keskellä kaupunkirakennetta sijaitsevia ja julkiseen liikenteeseen nojaavia kauppakeskuksia. Tämä heijastui myös seuraaviin tunnuslukuihin.

Autoilu tuo paljon myyntiä kävijää kohden

Kun kauppakeskuksia verrataan kävijäkohtaiseen myyntiin, ne jakautuvat kahteen tai jopa kolmeen ryhmään. Omassa sarjassaan ovat vahvasti autoiluun painottuvat kauppakeskukset kaupunkirakenteen ulkopuolella: Ideaparkit, Mylly ja Jumbo. Kaikilla kävijäkohtainen myynti on yli 40 €, kun Triplan ja Kampin kaltaisilla keskustakeskuksilla keskiarvo painuu Triplassa 12 €:oon ja Kampilla vaivaiseen 7,6 €:oon.

Myös kauppakeskukset Kaari ja Veturi pystyvät tuottamaan erittäin paljon myyntiä kävijää kohden.

Sen sijaan metro- tai junayhteyksien varrella olevat kauppakeskukset keräävät niin suuria asiakasvirtoja, että kävijäkohtainen myynti laskee väkisinkin. Näistä Iso Omena, Ainoa ja Lippulaiva kykenevät yli 20 € kävijäkohtaiseen myyntiin. Isossa Omenassa on kaksi hypermarketia ja Lippulaivassa yksi, sekä suuri K-Supermarket. Ainoassa sen sijaan on vain kaksi supermarketia sekä Stockmannin tavaratalo.

Jos suuret asiakasvirrat painoivat Kampin kävijämääräisen myynnin alas, pärjää kyseinen kauppakeskus kiinteistöalan ehkä klassisimmalla mittarilla.

Kampissa neliöteho on selvästi maan suurin

Suuret asiakasvirrat tarjoavat Kampille paljon asiakkaita ja sitä kautta kauppakeskus onnistuu tuottamaan myyntiä neliötä kohden selvästi eniten Suomessa: melkein 7 200 €/m2. Tämä on tuhat euroa enemmän kuin toiseksi paras, kauppakeskus Kaari.

Neljän kärjen ja yli 5 000 € neliötehoille pääsevien kauppakeskusten ryhmän täydentävät Lippulaiva ja Ainoa. Tehokkain nelikko on kiinnostava siinä, että kyseiset keskukset ovat hieman erilaisia profiililtaan.

Kamppi ja Ainoa ovat selkeitä julkisen liikenteen solmukohtia ilman suuria hypermarketteja. Sen sijaan Suomen suurimman ruokakaupan sisältävä Kaari sekä Lippulaiva ovat Prisman ruokakaupan varaan rakennettuja suuren lähiön keskellä sijaitsevia kauppakeskuksia. Kaari tosin sijaitsee uniikilla paikalla Kehä I:n ja Tampereen moottoritien risteyksessä.

Kävijämäärien osalta Pasilan Tripla ohitti Kampin maamme ruuhkaisimpana kauppakeskuksena yli 30 miljoonalla kävijällä.

Triplan kauppakeskusjohtaja Hanna Heikkinen kommentoi viime vuotta, ”Mall of Tripla teki vuonna 2025 historiaa, kun kävijämäärät ja myynnit nousivat uusiin ennätyksiin. Kauppakeskus houkutteli vuoden aikana 30,5 miljoonaa kävijää, eli 7 % enemmän kuin edellisvuonna ja kokonaismyynti kasvoi 6 %. Uusien liikkeiden ja liikelaajennusten määrä oli poikkeuksellisen suuri Suomen kauppakeskusmarkkinassa. Vuoden aikana avattiin 13 uutta liikettä ja toteutettiin 14 liiketilalaajennusta. Uudet avaukset ja laajennukset kertovat vahvasta luottamuksesta Triplan vetovoimaan. 

Kevät 2026 on alkanut vielä positiivisemmalla kasvulla. Myynnit ja kävijät kovassa kasvussa 2025 vuoteen verrattuna.”

Lippulaiva kasvatti myyntiään eniten

Vaikeassakin markkinassa joku voittaa. Vaikka kauppakeskusten myynti ei yleisesti kasvanut vahvasti, pystyi muutama suuri kauppakeskus kasvamaan selvästi keskiarvoa nopeammin. Kolme kauppakeskusta ylsi yli 5 % kasvuun ja kaksi yli 4 % kasvuun.

Näistä vahvimmin kasvoi viime vuoden tapaan kauppakeskus Lippulaiva Espoonlahdessa, 6,5 % kasvua viime vuoteen. Viime vuonna kasvua oli 8,4 %. Toiseksi eniten kasvoi Lempäälän Ideapark ja kolmanneksi eniten Tripla. Myös Kalasataman Redi sekä Mylly kasvoivat hyvin.

”Vuosi 2025 oli Lippulaivalle vakaata ja johdonmukaista kehitystä, kun painopiste siirtyi avauksen jälkeisestä kasvuvaiheesta arjen sujuvuuden optimointiin ja asiakaskokemuksen hienosäätöön.

Asiakasmäärät kehittyivät positiivisesti: kävijämäärä kasvoi selvästi ja osoitti merkittävää kasvua.

Markkinoinnin näkökulmasta vuosi oli vahvasti yhteisöllinen. Järjestettiin laaja kirjo tapahtumia ja aktivointeja pienemmistä kohdennetuista tilaisuuksista suuriin yleisötapahtumiin, mikä vahvisti keskuksen roolia paikallisena kohtaamispaikkana ja loi sesonkikohtaisia kohokohtia ympäri vuoden,” toteaa Lippulaivan kauppakeskusjohtaja Riikka Virkkunen.

Vaikein viime vuosi oli keskustakauppakeskuksille Hansa ja Koskikeskus. Hansassa myynti laski -3 %. Myös Ratinan (-1,8 %) ja Forumin (0,1 %) vuosi oli vaikea.

Kokonaisuudessa Mylly oli vahvin

Kun kauppakeskukset laitetaan järjestykseen sen mukaan, miten hyvin ne ovat sijoittuneet yllä kuvatuilla eri mittareilla, kaksi erottuu joukosta: Mylly ja Ideapark Lempäälä. Ne ovat myös ainoat alle 30 pisteeseen yltäneet kauppakeskukset.

Myllyn kauppakeskusjohtaja Mari Hantula alleviivaa pitkäjänteisen työn merkitystä, ”Kauppakeskus Myllyn liiketoiminnan ytimessä ovat pitkäjänteinen brändityö ja panostukset asiakaskokemukseen ja niiden vaikutus näkyy konkreettisesti tuloksissa. Panostamme jatkuvasti asiakasarvon kehittämiseen sekä uudistuvaan ja relevanttiin palvelu- ja liikevalikoimaan, joka osaltaan vahvistaa Myllyn vetovoimaa entisestään.”

Näiden jälkeen seuraava ryhmä on tasaisempi ja mukana on myös yksi keskustojen kauppakeskus: Lippulaiva Espoossa. Muuten viiden kärki muodostuu kauppakeskuksista, jotka nojaavat autoileviin asiakkaisiin.

Kun viiden kärjen sijoituksia eri vertailuissa vertaa keskenään, käy nopeasti ilmi, kuinka vahvasti kauppakeskukset jakautuvat näillä kuvatuilla mittareilla. Mylly on ainoa, joka sijoittuu kaikilla neljällä mittarilla kymmenen parhaan joukkoon. Parhaimmillaan se on €/kävijä-mittarilla toiseksi tehokkain kauppakeskus.

Sen sijaan eri kategorioiden voittajat (Jumbo, Ideapark Lempäälä, Kamppi ja Lippulaiva) olivat vähintään yhdellä toisella mittarilla kymmenen kärjen ulkopuolella. Mylly voitti "kokonaiskilpailun", koska sen arvosana oli kohtalaisen matala jokaisessa neljässä kategoriassa.