K-ryhmä voitti ruokakaupan markkinaosuutta jo neljännellä peräkkäisellä neljänneksellä. Kasvua ovat vauhdittaneet hintapanostukset ja myymäläinvestoinnit, ja ensi vuonna myymälöitä uudistetaan ja avataan vielä enemmän. Miten S-ryhmä vastaa?
Erikoiskauppa on yli puolet Suomen kaupasta, mutta kaupasta puhuttaessa ajatellaan yleensä ruokakauppaa. Suunta on vihdoin kääntynyt, mutta matkaa on vielä. Mitä suomalainen erikoiskauppa tarvitsee nyt pärjätäkseen kansainvälisiä jättejä ja Temun kaltaisia alustoja vastaan?
Kaupan Tila 2026 -ruokakauppaseminaarissa puhuvat Saarioisten Ilkka Brander, Valion Marianne Tammela ja Jyrki Sukula. Tennispalatsi, Helsinki 11.11.2026.
Kesko jatkoi markkinaosuuksien voittamista ruokakaupassa
K-ryhmä voitti ruokakaupan markkinaosuutta jo neljännellä peräkkäisellä neljänneksellä. Kasvua ovat vauhdittaneet hintapanostukset ja myymäläinvestoinnit, ja ensi vuonna myymälöitä uudistetaan ja avataan vielä enemmän. Miten S-ryhmä vastaa?
Keskon kolmannen neljänneksen tulos jatkoi samaa linjaa kuin vuoden aiemmat raportit. K-ryhmä on pidemmän tauon jälkeen lähtenyt haastamaan S-ryhmää markkinaosuuskilpailussa hintainvestoinneilla, uusilla myymälöillä ja vanhojen myymälöiden uudistuksilla, ja panostukset tuottavat tulosta.
Kesko raportoi jo neljännen peräkkäisen neljänneksen, jolla K-ryhmä voitti markkinaosuutta ruokakaupassa. Jokaisella neljänneksellä osuus on kasvanut 0,4–0,8 prosenttiyksikköä, joskin kolmannella neljänneksellä kasvu oli vuoden pienin.
Käänne on silti selvä, sillä sitä edelsi 16 neljänneksen jakso, jolla K-ryhmä menetti markkinaosuutta.
Tilaa Kaupan Tila
Kirjoituksia kaupan alan ilmiöistä ja ihmisistä. Suomesta ja maailmalta.
Ei roskapostia. Voit perua koska vain.
Keskon pääjohtaja Jorma Rauhala kommentoi käännettä yhtiön sijoittajapuhelussa: ”K-ruokakauppojen markkinaosuus kääntyi nousuun vuosi sitten, ja osuus on kasvanut joka kuukausi lokakuusta 2025 lähtien.”
Rauhalan mukaan kaikki K-ruokakauppaketjut ovat kasvattaneet osuuttaan omassa kokoluokassaan vuonna 2026, ja vahvinta kasvu on ollut K-Supermarketeilla päivittäistavarakaupan suurimmassa segmentissä.
Ruokakaupan kilpailuasetelma on vuodessa muuttunut selvästi kiinnostavammaksi pitkän ja melko tasaisen jakson jälkeen.
Verkkokauppa kasvaa yhä muuta kauppaa nopeammin
K-ryhmän ruokakaupan nopeimmin kasvava osa oli edelleen ruoan verkkokauppa, joka kasvoi kuusi kertaa muuta ruokakauppaa nopeammin, joskin ponnistaen pieneltä pohjalta. Verkkokauppa on kasvanut 14 peräkkäistä neljännestä, ja niistä yhdeksällä kasvu on ollut yli 10 %.
Ruoan verkkokaupan osuus K-ryhmän ruokamyynnistä oli kolmannella neljänneksellä 3,9 %. Liukuvalla 12 kuukauden jaksolla osuus on noussut tasaisesti, kolmen vuoden takaisesta 3,0 prosentista (Q3/2023) nykyiseen 4,1 prosenttiin.
Mitä kasvu maksaa?
Kasvu on näkynyt myös kannattavuudessa, joskin kahteen suuntaan. Keskon ruokakaupan liukuva 12 kuukauden liikevoittoprosentti on laskenut tasaisesti vuoden 2022 huipusta. Koska liikevaihto on samaan aikaan kasvanut, euromääräinen liiketulos on silti noussut hieman, 1,2 %. Pääjohtaja Rauhalan mukaan tulos kasvoi ”hintapanostuksista huolimatta”.
Tulokseen vaikutti laskevasti Kespron hieman pienentynyt liiketulos. Ilman Kesprota ruokakaupan liiketulosprosentti oli samalla tasolla kuin vuosi sitten.
Ensi vuonna investoinnit kasvavat
Jos hinta- ja myymäläinvestoinnit ovat tänä vuonna kasvattaneet K-ryhmää pääkilpailija S-ryhmää nopeammin, vastaavaa kehitystä voi odottaa myös ensi vuonna. Tänä vuonna K-ryhmässä uudistetaan tai avataan 93 myymälää, joista 26 on uusia. Ensi vuonna luku nousee 98 myymälään, joista 30 on avauksia. S-ryhmän on todennäköisesti kiristettävä tahtiaan, jos se haluaa katkaista K-ryhmän tämänvuotisen markkinaosuuskehityksen.
Hintaan ja kasvuun panostaminen on toistaiseksi kannattanut Keskolle. Vaikka suhteellinen kannattavuus heikkenee hieman, kasvavat volyymit kompensoivat sen. Keskon ja K-ryhmän suurin mahdollisuus on erottautua S-ryhmästä valikoiman laajuudella ja laadulla, mikä näkyy erityisesti valmisruoassa ja helpoissa ateriaratkaisuissa. Liian suuri hintaero voi kuitenkin jyrätä tämän vahvuuden alleen.
Kun hintaero painetaan tarpeeksi pieneksi, yhä useampi asiakas kääntyy K-ruokakaupan puoleen sen vahvuuksien vetämänä, tekee sieltä yhä isomman osan ostoksistaan ja palaa myös täydennysostoksille.
Ruokaketjun osapuolet eivät tunne toistensa todellisuuksia tarpeeksi hyvin. Sekä kaupassa että elintarviketeollisuudessa työskennellyt S-ryhmän Jussi Tolvanen kertoo, mitä pöydän molemmin puolin olisi hyvä ymmärtää.
Lokakuussa 2010 televisiossa alkoi pyöriä Lidlin mainos, jossa pariskunta ajaa kaupan pihaan. Vaimo kerää tyhjät pullot ja menee sisään. Mies jää autoon, koska ei halua astua Lidliin. Epäilevän Tuomaksen suulla Lidl sanoitti ennakkoluulot, joiden takia suomalainen keskiluokka ei käynyt myymälöissä.
ICA:n kesä oli tuloksellisesti vahva: liiketulos kasvoi 30 % ja myynti 5 %. Kasvun moottorina on kuitenkin yhä lähes yksin Maxi – ja se on ICA:n suurin kysymysmerkki, kun Axfoodin Willys palaa kasvu-uralle.
Hannu Krook jättää SOK:n pääjohtajan paikan vuoden lopussa. Hänen kaudellaan S-ryhmä kasvatti ruokakaupan markkinaosuutensa 49 prosenttiin, tulos nousi 77 prosenttia ja investointeja tehtiin noin neljällä miljardilla eurolla.