Osuuskauppojen vuosi 2025: vahva tulos, kasvava hajonta

S-ryhmä voitti markkinaa vahvasti vielä viime vuonna suomalaisessa ruokakaupassa. Osuuskauppa-ryhmittymän vahva vuosi näkyi myös osuuskauppojen tuloksissa. Kaikkien maamme 19 alueosuuskaupan liiketulos oli plussalla, osalla erittäin vahvasti. Kannattavuudessa kärki karkaakin neljän prosentin yli.

Neljän prosentin liiketulosrajan ylitti neljä osuuskauppaa: Etelä-Karjalan Eekoo ja Osuuskauppa Maakunta molemmat 4,5 prosentilla, Arina 4,4 ja Pohjois-Karjalan Osuuskauppa 4,3 prosentilla. Koko joukon mediaani oli 3,1 prosenttia.

Euroissa suurimman liiketuloksen teki Arina, 48,4 miljoonaa. Keskimääräinen osuuskauppa ylsi 19,2 miljoonaan euroon.

Liikevaihto ylitti miljardin edelleen neljällä osuuskaupalla. Suurin on HOK-Elanto 2,6 miljardilla eurolla, mikä on yli kaksinkertainen seuraavaksi suurimpaan Pirkanmaan Osuuskauppaan verrattuna. Pienin, Koillismaan Osuuskauppa, jäi 109 miljoonaan euroon.

Liikevaihdon kasvu ei jakautunut tasaisesti. Viidellä osuuskaupalla liikevaihto ei noussut lainkaan tai se laski. Toisaalta, vain neljällä liikevaihto kasvoi yli 2 %.

Osuuskaupan vahvuutta ei kuitenkaan mitata pelkällä kasvulla ja tuloksella. Osuuskaupparakenne ja toiminnan filosofia tekevät kysymyksestä moninaisemman. Tätä varten oli mielenkiintoista löytää Osuustoiminta-lehdessä tehty S-ryhmän osuuskauppojen vertailu.

Miten Osuustoiminta-lehden vertailu tehtiin

Osuustoiminta-lehti teki viime vuoden menestyksestä kiinnostavan vertailun, joka ottaa mukaan myös taloudellisen vahvuuden ja jäsenmäärän kasvun.

Mittareita on viisi: 

1. liikevaihdon kasvu
2. ylijäämä suhteessa liikevaihtoon
3. ylijäämä suhteessa taseeseen
4. omavaraisuus ja 
5. jäsenmäärän muutos

Kussakin mittarissa kaksi parasta saa kymmenen pistettä, seuraava kymmenys yhdeksän ja niin edelleen. Pisteiden summa ratkaisee järjestyksen. Tulkinnassa kannattaa muistaa, että osalla osuuskaupoista jäsenmäärä on jo niin suuri, että sen kasvattaminen on lähes mahdotonta.

Ylijäämän ja omavaraisuuden huomiointi ovat tärkeitä, etenkin S-ryhmän rakenne, kulttuuri ja historia huomioiden. S-ryhmän osuuskaupat ovat poikkeuksellisen vakavaraisia yrityksiä, jotka ovat oppineet kovan läksyn 1980-luvulla ja kunnioitettavasti ovat pitäneet nämä opit mielessään. Kun yrityksellä (tai tässä tapauksessa osuuskaupparyhmällä) menee hyvin, voi houkutus olla suuri alkaa heikentämään kannattavuutta erilaisen tehokkuuden tai nopeamman kasvun nimissä.

Parhaiden osuuskauppojen tulos oli sekä yllättävä että tuttu

Kärjessä jatkoivat vanhat tutut. Keskimaa nousi ykköseksi 44 pisteellä, Arina jäi pisteen päähän ja Hämeenmaa putosi neljänneksi. Kaikki tunnetusti vahvoja osuuskauppoja alueellaan jo pidemmältä aikaväliltä.

Kovimmat nousijat olivat PeeÄssä ja Turun Osuuskauppa. Molemmat kiilasivat viisi sijaa ylöspäin, PeeÄssä kolmanneksi ja TOK viidenneksi. Keskimaa ja Varuboden-Osla paransivat kahdella sijalla, kun taas KPO ja Eekoo putosivat neljä sijaa.

Osuuskaupan roolista suomalaisessa ruokakaupassa voi kuunnella Osuuskauppa PeeÄssän toimitusjohtaja Mikko Junttilan Kaupan Tila -podcastin haastattelussa:

Tuloksia tulkittaessa kannattaa muistaa alueen luonne ja kilpailutilanne. Keskimaa, Arina ja Hämeenmaa sekä Itä-Suomen osuuskaupat toimivat perinteisillä osuuskaupan voima-alueilla. Se osin alleviivaa Turun Osuuskaupan nousun merkitystä: Varsinais-Suomi on ollut Keskon vahvimpia alueita, jossa sijaitsee Suomen suurimpia ja perinteikkäimpiä K-Citymarketeja.

Sama pätee HOK-Elantoon ja Pirkanmaan Osuuskauppaan. Pääkaupunkiseudulla ja Tampereen seudulla kilpailu Keskoa ja Lidliä vastaan on kovaa, ja se näkyy ohuempana katteena.

Kaikkinensa S-ryhmän osuuskaupat ovat vahvassa tilanteessa kohtaamaan K-ryhmän noussut  kasvavan markkinaosuuden. Kesko investoi voimalla myymäläverkostoonsa ja heittää sillä S-ryhmälle haasteen. Osuuskaupoilla on runsaasti työkaluja hintojen laskusta, myymäläinvestointeihin sekä luonnollisesti tupla-bonuksiin. Taloudellisesti osuuskaupat voivat hyvin tehdä tarvittavat liikkeet suojatakseen lyhyen aikavälinen menestystään.

Toisaalta, S-ryhmä on viime vuosina osoittanut omaavansa poikkeuksellisen kyvyn tehdä pitkäjänteisiä ratkaisuja. Se tarkoittaa myös lyhyen aikavälin menestyksen eteen tehtävien uhrausten välttämistä, vaikka melu kentällä laidalla nousisikin kovaksi välillä. Tämä on poikkeuksellinen kilpailuetu yhä lyhytjänteisemmäksi käyvässä liike-elämässä.