Bilendin kuluttajakysely on nyt tehty viisi kertaa, ja aineistosta voi ensimmäistä kertaa tehdä vuosivertailun. Ruokakaupassa K-ryhmä on kasvattanut osuuttaan pääostopaikkana, mutta kiinnostavuudessa ja tyytyväisyydessä Prisma on omassa luokassaan.
Dahl-kauppa on valmis, ja Keskon rakentamisen ja talotekniikan kauppa ohittaa liikevaihdossa ruokakaupan. Tuloksessa järjestys on vielä toinen, mutta tekninen kauppa kasvaa datakeskusten ja infrahankkeiden vetämänä.
Kaupan Tila x Bilendi: K-ryhmä kirii, mutta Prisma kiinnostaa eniten
Bilendin kuluttajakysely on nyt tehty viisi kertaa, ja aineistosta voi ensimmäistä kertaa tehdä vuosivertailun. Ruokakaupassa K-ryhmä on kasvattanut osuuttaan pääostopaikkana, mutta kiinnostavuudessa ja tyytyväisyydessä Prisma on omassa luokassaan.
K-ryhmä on viimeisen vuoden aikana kasvattanut osuuttaan kuluttajien pääostopaikkana, mutta Prisman etumatka on edelleen hyvin merkittävä. Tämä käy ilmi tutkimusyhtiö Bilendin kuluttajakyselystä.
Kaupan Tila on tehnyt yhteistyötä Bilendin kanssa reilun vuoden ajan, ja kyselyn tuloksia on käsitelty Kaupan Tilan sivuilla aiemminkin. Nyt aineistosta voi ensimmäistä kertaa tehdä vuosivertailun.
Tällä kertaa keskitymme ruokakaupan tuloksiin.
Bilendin toteuttama Omnibus-kysely on tehty nyt viisi kertaa (7/2025, 11/2025, 2/2026, 5/2026, 8/2026). Jokaisessa aallossa on 1 000 vastaajaa, ja tulokset on painotettu iän, sukupuolen ja alueen mukaan.
Tuoreimmissa tuloksissa näkyy K-ryhmän ja etenkin K-Citymarket-ketjun vahvistuminen. Rahankäytön lisäksi kysely kertoo kuitenkin myös siitä, mitä ketjuja kuluttajat pitävät kiinnostavina ja mihin he ovat tyytyväisiä.
Tilaa Kaupan Tila
Kirjoituksia kaupan alan ilmiöistä ja ihmisistä. Suomesta ja maailmalta.
Ei roskapostia. Voit perua koska vain.
K-ryhmä kasvattaa osuuttaan pääostopaikkana
K-ryhmään eniten rahaa käyttävien osuus nousi 22,1 prosentista 27,5 prosenttiin heinäkuusta 2025 elokuuhun 2026
K-ryhmän kasvu näkyy Bilendin kyselyssä samaan tapaan kuin ruokakaupan markkinaosuuksissa. Ensimmäisessä kyselyssä kesällä 2025 22,1 % vastaajista kertoi käyttävänsä eniten rahaa K-ryhmän kauppoihin, kun S-ryhmän osuus oli yli 60 %.
Viiden kyselyn aikana K-ryhmään eniten rahaa käyttävien osuus on noussut 27,5 %:iin eli 5,4 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan S-ryhmän osuus on laskenut suurin piirtein saman verran.
Lidlin osuus on pysynyt vuoden ajan lähes ennallaan.
Kysymys ei kuvaa markkinaosuutta vaan sitä, mihin ketjuun vastaaja sanoo käyttävänsä eniten rahaa eli mikä on hänen niin sanottu pääostopaikkansa. Lidl on esimerkiksi 14,7 %:lle vastaajista ketju, johon kuluu eniten rahaa. Kyse lienee kuitenkin osin kotitalouksista, jotka ostavat ruokaa vähemmän kuin S-ryhmän asiakkaat. Lisäksi Lidliin eniten rahaa käyttävät jakavat ostoksiaan luultavasti useamman ketjun kesken kuin S-ryhmän pääasiakkaat.
K-ryhmän nousu on kyselyssä selvästi suurempi kuin markkinaosuuksissa. Yksi selitys voi olla sama ilmiö, mitä S-ryhmän Marketkaupan johtaja Antti Oksa kuvasi Kaupan Tilan haastattelussa: niin sanotut liikkuvat asiakkaat ovat siirtäneet ostoksiaan K-ryhmän kauppoihin.
Kiinnostus muuttuu ostoksiksi Prismalla ja S-marketilla
Ruokakauppaketjujen kiinnostavuus ja pääkauppavalinnat 100 kiinnostunutta kohden
Kun rahankäytön sijaan katsotaan, miten kiinnostavina vastaajat pitävät ruokakaupan ketjuja, kuva muuttuu. Prisma on ainoa ketju, jota yli puolet vastaajista pitää erittäin kiinnostavana (arvosanat 8-10). Sen kohdalla osuus on 60 %, ja etumatka muihin ketjuihin on yllättävän suuri.
Yhtä kiinnostavaa on se, kuinka harva pitää ruokakaupan jättiläistä S-marketia erittäin kiinnostavana. Osuus on 41 %, mikä on ketjuista vasta neljänneksi korkein.
S-marketin edelle kiinnostavuudessa nousivat sekä K-Citymarket että Lidl. Lidlin sijoitus on näistä yllättävämpi, ja se voi kertoa siitä, että ketjun ydinasiakkaat ovat siihen hyvin tyytyväisiä.
K-Citymarketin ja Lidlin kohdalla kiinnostavuus ei kuitenkaan näy yhtä vahvasti pääostopaikan valinnassa. Kun Bilendi kysyi vastaajilta pääostopaikkaa, Prisma ja S-market nousivat rinta rinnan omalle tasolleen. Lidl sijoittui hieman yllättäen K-Citymarketin edelle (33 % ja 29 %).
Tyytyväisyydessä Prisma johtaa, K-ryhmä parantaa
Ruokakauppaketjujen tyytyväisyysarvosanojen muutos 7/2025 - 8/2026 asteikolla 1-10Heikkojen ja erinomaisten arvioiden osuudet ruokakauppaketjuittain
Kun vastaajilta kysyttiin, mihin ketjuun he ovat tyytyväisimpiä, järjestys säilyy suurin piirtein samana kuin aiemmissakin vastauksissa. Ero Prisman ja S-marketin välillä on suuri, kun taas K-Citymarket on noussut Lidlin ohi ja lähelle S-marketia.
Prisman etumatkaa kiinnostavampaa on se, kuinka paljon K-ryhmän ketjut ovat parantaneet tyytyväisyyttä vuoden aikana. Esimerkiksi K-Supermarketin tyytyväisyys on noussut 0,29 %-yksikköä. K-Supermarket on myös ollut Keskon eniten markkinaosuutta Q3:lla kasvattanut ketju. Samaan aikaan tyytyväisyys S-marketia kohtaan on laskenut eniten ketjuista. S-marketin lisäksi tyytyväisyys on laskenut hieman vain Alepa/Salella ja Lidlillä.
Tulokset herättävät kysymyksen, onko S-ryhmän markkinaosuuden lasku tullut ennen kaikkea S-marketeista.
Prismalla näyttää olevan tällä hetkellä vahva ote suomalaisista kuluttajista. Se näkyy myös, kun katsotaan, kuinka moni vastaajista pitää ketjua erittäin hyvänä (9-10) tai heikkona (1-4). Vain 6 % pitää Prismaa heikkona vaihtoehtona, ja erittäin hyvänä sitä pitää 39 %, mikä on ketjuista selvästi suurin osuus.
Erittäin tyytyväisten osuudessa S-marketin, K-Citymarketin ja Lidlin ero Prismaan on suuri, mutta näiden kolmen ketjun väliset erot ovat pieniä.
Pienistä konsepteista eli K-marketeista, Alepoista ja Saleista iso osa vastaajista antoi heikot arvosanat. Heikoin tilanne on Alepa/Salella: vain 5 % pitää ketjuja erittäin hyvinä ja kolmannes heikkoina.
Maantiede vaikuttaa moneen asiaan
Pääostopaikan valinnan syyt: sijainti 42 % ja hinta 34 %
Ruokakaupan kolme klassista menestystekijää ovat sijainti, sijainti ja sijainti. Kyselyn perusteella tämä pitää edelleen paikkansa, mutta myös hinta on suuri tekijä pääostopaikan valinnassa. Sijainti ja hinta selittävät yhdessä 76 % valinnoista. Se auttaa ymmärtämään Prisman (erityisesti hinnan) ja S-marketin (erityisesti sijainnin) asemaa pääostopaikkoina.
Ruokaostosten pääkauppa asuinpaikkakunnan koon mukaanLidl ruokaostosten pääkauppana alueittain
Sijaintiin liittyy myös alueellinen ulottuvuus. S-ryhmä on vahva joka puolella Suomea, mutta K-ryhmän ja Lidlin kilpailutilanne on hyvin erilainen pääkaupunkiseudulla kuin pienemmillä paikkakunnilla.
Pääkaupunkiseudulla 21 % vastaajista sanoo Lidlin olevan pääostopaikkansa, ja ero K-ryhmään on vain 6 prosenttiyksikköä. Maaseudulla Lidlin valinneita on enää puolet K-ryhmän valinneiden määrästä. S-ryhmän osuus on puolestaan suurimmillaan pienemmillä paikkakunnilla.
Eroja selittävät pitkälti ketjujen myymäläverkostot. S-ryhmän osuuskaupoilla on tiheä myymäläverkosto myös pienemmillä paikkakunnilla, kun taas Lidlin myymälät keskittyvät isompiin kaupunkeihin.
Ruokaostosten pääkauppa talouden bruttotulojen mukaan
Ruokakauppa on kiinnostavassa tilanteessa, kun K-ryhmän vahva kasvu on sysännyt S-ryhmän haastajan asemaan. Erityisen kiinnostavaa on seurata, mitä S-ryhmä tekee S-marketin aseman eteen. Prisma vaikuttaisi jatkavan kiistattomasti parhaana pidettynä ruokakauppaketjuna.
S-ryhmän todellinen jätti, S-Market, tuntuu jääneen Prisman menestyksen varjoon. Markkinaosuustaistelussa yli 23 % markkinaosuuden jätillä on kuitenkin iso merkitys.
Vuoden 2024 alussa ruotsalainen makeisvalmistaja Bubs joutui keskelle amerikkalaista TikTok-ilmiötä. Kysyntä kasvoi nopeammin kuin karkkeja ehdittiin valmistaa. Nyt Bubseja myydään yli 60 000 yhdysvaltalaiskaupassa. Bubsin Niclas Arnelin kertoo Kaupan Tilalle, kuinka yhtiö tarttui tilaisuuteen.
K-ryhmä voitti ruokakaupan markkinaosuutta jo neljännellä peräkkäisellä neljänneksellä. Kasvua ovat vauhdittaneet hintapanostukset ja myymäläinvestoinnit, ja ensi vuonna myymälöitä uudistetaan ja avataan vielä enemmän. Miten S-ryhmä vastaa?
Ruokaketjun osapuolet eivät tunne toistensa todellisuuksia tarpeeksi hyvin. Sekä kaupassa että elintarviketeollisuudessa työskennellyt S-ryhmän Jussi Tolvanen kertoo, mitä pöydän molemmin puolin olisi hyvä ymmärtää.
Lokakuussa 2010 televisiossa alkoi pyöriä Lidlin mainos, jossa pariskunta ajaa kaupan pihaan. Vaimo kerää tyhjät pullot ja menee sisään. Mies jää autoon, koska ei halua astua Lidliin. Epäilevän Tuomaksen suulla Lidl sanoitti ennakkoluulot, joiden takia suomalainen keskiluokka ei käynyt myymälöissä.