Hannu Krook jättää SOK:n pääjohtajan paikan vuoden lopussa. Hänen kaudellaan S-ryhmä kasvatti ruokakaupan markkinaosuutensa 49 prosenttiin, tulos nousi 77 prosenttia ja investointeja tehtiin noin neljällä miljardilla eurolla.
Sheinin huima kasvu on taittunut: tuotemyynti laski toisella neljänneksellä 3,4 % ja Euroopan liikevaihto peräti 13,9 %. Samaan aikaan markkinapaikka kasvoi yli 40 %. Halpakilpailija ei katoa – se muuttaa muotoaan.
Ruokakauppa edustaa lähes puolta Suomen vähittäiskaupasta, ja ruoka on suomalaisten suurimpia vuosittaisia menoeriä. Miten ruokaketju toimii, ja mitä sen ongelmilta näyttävät ilmiöt kertovat markkinasta?
Yliopiston Apteekki - voimakkaasti säännellyn markkinan ainoa ketju
Apteekkimarkkina on monimutkaisen sääntelyn ja risteävien tavoitteiden vyyhti. Ensimmäinen yritys hahmottaa apteekkimarkkinaa on tämän viikon haastattelu Yliopiston Apteekin kanssa.
Yksi järjestelmän purkamista ajavista argumenteista on ollut apteekkarijärjestelmän purkaminen. Kuten muualla vähittäiskaupassa aiemmin, ketjuuntuminen tuo kustannussäästöjä, kun toiminnan volyymejä on mahdollista keskittää.
Nykyjärjestelmän kriitikot nostavat usein esiin apteekkijärjestelmän uusimisen hyvät kokemukset Ruotsissa. Ruotsin markkinan lähtötilanne oli kuitenkin erilainen kuin Suomen apteekkijärjestelmän nykytila.
Lääkkeiden myynti on vähittäiskaupan ehkä eniten säädelty kaupan osa-alue. Sääntelyä ohjaa ristiriita siitä, että lääkkeiden hintoja pitäisi pystyä pitämään matalana, jotta suomalaisten tai valtion kukkarot eivät rasitu liiaksi.
Ketjuuntuminen, kilpailu ja tehokas liiketoiminta ovat ajaneet muilla toimialoilla hintoja alas. Samaan aikaan vaikuttaa siltä, että valtio ei halua yksityisen tahon tekevän turhan paljon voittoa suomalaisten sairastelun kustannuksella.
Kotimaisessa apteekkimarkkinassa on yksi poikkeus, yritys, jolle on annettu lupa ketjuuntua ja tuottaa tehokkuutta keskitetyn toiminnan kautta. Helsingin yliopiston täysin omistama Yliopiston Apteekki on miltei 340 M€ liikevaihdolla maamme 20 suurimman kauppaketjun joukossa. Sen osuus apteekkimarkkinasta on noin 10 %, verkkoapteekkien markkinasta vielä suurempi.
Tässä kirjoituksessa syvennytään suomalaisen apteekkimarkkinan koukeroihin sekä Yliopiston Apteekin toimintaan. Yhtiön toimitusjohtaja Kimmo Virtanen avaa myös Ruotsin markkinan vapautumista sekä eroja Suomen ja Ruotsin markkinoiden välillä. Hän toimi markkinan vapautuessa suomalaisen lääketukkuri Oriolan palveluksessa. Oriola omistaa Ruotsin kolmanneksi suurimman apteekkiketju Kronans Apoteketin.
Yliopiston Apteekin toimitusjohtaja Kimmo Virtanen
Yliopiston Apteekki - 270-vuotias markkinajohtaja
Lue koko artikkeli
Tilaa ja saat täyden pääsyn tähän artikkeliin sekä koko premium-sisältöarkistoon.
Motonetin kolmas vuosi Ruotsissa toi hurjan +150 % kasvun länsinaapurissa. Myös Suomessa näköpiirissä on parempaa kasvua, taas kerran. Toimitusjohtaja Marko Röytiö kertoo yhtiön vuodesta 2025.
Yhä paranevat tulokset valavat uskoa niin Verkkokauppa.comin käänteen kestävyydestä kuin myös kotimaisen erikoiskaupan elpymisestä. Erityisen vahvaa kasvu on ollut puolella pikatoimitusten puolella.
Järjestyksessään ensimmäinen dataan ja analytiikkaan keskittyvä Kaupan Tila -seminaari järjestetään Kinopalatsissa 4.3.2026. Paikalla monipuolinen analytiikan ja asiakasymmärryksen eri näkökulmista.