IKEA 30 vuotta Suomessa – näin suomalainen kauppa muuttui

Keskiviikkona 4.9.1996 Turun moottoritie tukkiutui, kun tuhannet suomalaiset jonottivat Lommilan liittymän kohdalla. Jonoa oli niin paljon, että poliisi joutui ohjaamaan liikennettä liittymän ohi, jottei moottoritie kävisi liian vaaralliseksi.

Suomalaiset rynnivät sankoin joukoin vuosikymmeniä odotetun ruotsalaisen IKEAn huonekalukaupan avajaisiin. Helsingin Sanomien jutusta käy hyvin ilmi, miten suuri kaaos ja hysteria olivat 30 vuotta sitten.

Vaikka IKEA ei ollut suinkaan ensimmäinen ulkomainen kauppaketju Suomessa, on sen vaikutus ollut kiistatta suurin. Edellisen vuosikymmenen aikana Suomeen olivat rantautuneet niin Biltema, Lindex, Ellos, KappAhl, Bestseller ja IKEAn kilpailija Jysk.

Yksikään edellä mainituista ketjuista ei ole yltänyt lähellekään IKEAn liikevaihtoa. Liikevaihto ei kuitenkaan ole se tärkein syy. IKEAa suurempaan liikevaihtoon ovat yltäneet sekä Gigantti reilun 450 miljoonan euron liikevaihdolla että Lidl yli kahden miljardin euron liikevaihdolla.

IKEAn merkitys kiteytyy sen vaikutukseen kodin tuotteiden markkinassa. Vielä vuonna 2002 yhtiö oli 70 miljoonan euron liikevaihdolla kaukana kotimaisista jäteistä Indoor Groupin Askosta ja Sotkasta, Iskusta sekä Keskon Kodin Ykkösestä.

Seuraavan vuosikymmenen aikana IKEA jättikin kaikki haastajansa tomuun. Yhtiö kasvoi kymmenessä vuodessa 70 miljoonasta eurosta peräti 300 miljoonaan euroon. Siinä vaiheessa yhtiö olikin jo 65 % suurempi kuin toiseksi suurin markkinassa.

Kun IKEAn hurjan nousun yhdistää Jyskin maltilliseen, mutta yhtä vaikuttavaan kasvuun, voi havaita kodin tuotteiden ja huonekalujen markkinan muuttuneen täysin muutamassa vuosikymmenessä.

Perinteiset kotimaiset jätit ovat joko menneet konkurssiin tai hoippuvat suurissa vaikeuksissa.

Tänä päivänä alan viiden suuren yrityksen liikevaihdosta vain 25 % tulee suomalaisilta yrityksiltä. Vuonna 2002 viiden suurimman joukossa 90 % liikevaihdosta tuli kotimaisilta yrityksiltä.

Tämä ei toki tarkoita, että kotimaisen huonekalukaupan tilanne on tuhoon tuomittu. Veken ja Finnish Design Shopin raikkaat ja paljolti tai täysin verkkoon nojaavat mallit ovat kasvaneet rohkaisevasti. Lisäksi Masku näyttää selviytyneen hengissä Ukrainan sodasta alkaneesta pudotuspelistä ja vaikuttaisi jopa saaneen kasvua aikaan viime vuonna.

IKEAn tulo oli myös eräänlainen alkusysäys kaupan kansainvälistymiselle Suomessa. IKEAn kaltaista avajaishysteriaa nähtiin heti seuraavana vuonna toisen ruotsalaisen suuryhtiön H&M:n rantautuessa Helsinkiin. Kolme vuotta myöhemmin Gigantin avajaisissa jonot olivat myös valtakunnallinen uutisaihe.

IKEAn Suomessa viettämien kolmen vuosikymmenen aikana kotimainen kaupan markkinaympäristö on kansainvälistynyt. Se on valitettavasti tarkoittanut monen ikonisen kotimaisen ketjun, kuten Anttila, Tiimari, Asko ja monta muuta, konkurssia. Toisaalta, se on tuonut asiakkaille hurjan kirjon vaihtoehtoja ja kirittänyt selvinneitä kotimaisia kaupan yhtiöitä yhä parempiin suorituksiin.

Vihdoin ja viimein alkaa olla isompia merkkejä myös kotimaisen kaupan kansainvälistymisestä toiseen suuntaan. Stockmann aikoinaan kävi tekemässä isoa liiketoimintaa Venäjällä. Kesko ja S-ryhmä vetäytyivät kansainvälisistä ruokakaupan hankkeistaan. Samaan aikaan Kesko on rakentanut suuren kansainvälisen rakentamisen ja talotekniikan liiketoiminnan. Musti Group ehti rakentaa kansainvälisistä markkinoista valtaosan liiketoiminnasta ennen yrityksen myyntiä portugalilaisiin käsiin.

Tokmannin, Motonetin, Puuilon ja Verkkokauppa.comin orastava kansainvälistyminen tuo kotimaisen erikoiskaupan yritysten kansainvälistymistä laajemmalla rintamalla esiin. Menestys maailmalla tekee hyvää niin kansainvälistyville yrityksille kuin myös meille suomalaisille, jotka saamme entistä parempia palveluita.

Lisäksi on hyvä muistaa, että meillä Suomessa on hienoja kaupan konsepteja, joita voisi ennakkoluulottomammin viedä maailmalle.