Kaksi sanaa, jotka kiteyttävät mitä erikoiskauppa tarvitsee

Viime keskiviikkona järjestettiin toinen erikoiskaupan Kaupan Tila -seminaari. Siellä kiteytyi hienosti se, mitä erikoiskauppa Suomessa kipeästi tarvitsee.

Tämä kaikki kulminoitui, kun päivän moderaattori Petri Rajaniemi kysyi ruotsalaisen Lykon perustajan ja toimitusjohtajan Rickard Lykolta silmiä avanneen esityksen jälkeen: "Mitä te ruotsalaiset syötte aamiaiseksi? Mistä syntyy tuo ennakkoluulottomuus kovaan kansainväliseen kasvuun?"

Vaikka kysymys on Suomessa esitetty jo tuhansia kertoja, Rickard Lykon vastaus kiteytti asian lyhyesti ja ytimekkäästi.

Lykon itse esitys oli vahva puheenvuoro ja samalla esimerkki siitä, miten nuori ruotsalainen vastavalmistunut yrittäjä päätti rohkeasti uudistaa vanhempiensa ja isovanhempiensa yrityksen ja tehdä siitä alansa "suurimman".

Vastauksessaan Petri Rajaniemen kysymykseen Rickard Lyko kiteytti sen, mitä itsekin olen uskonut jo pitkään olevan ruotsalaisten rohkeuden ja ennakkoluulottomuuden taustalla. Vastaus oli yksinkertainen — ehkä joidenkin mielestä liiankin pelkistävä — mutta silti osuva.

Rickard Lyko totesi, että hän oli nuorena seurannut, kuinka H&M kansainvälistyi ja toimi miltei joka maassa. Se oli nuorelle Rickardille rohkaiseva viesti siitä, että hänkin voisi ponnistaa menestykseen.

Tämä pieni havainto kiteyttää paljon siitä, miksi ruotsalaiset ovat kaupan kansainvälistymisessä niin poikkeuksellisen taitavia ja menestyneitä.

Esimerkin voiman kaksi ulottuvuutta

Sitä ei pidä vähätellä, kuinka paljon ihmiset — myös me aikuiset — oppivat esimerkistä. H&M on vuosikymmeniä ollut yksi maailman kansainvälisimmistä kaupan alan yhtiöistä ja samalla valtava vientiyritys.

H&M on liikevaihdolla mitattuna isompi vientiyritys kuin Suomen suurin vientiyritys Nokia. H&M:n lisäksi luultavasti vielä tärkeämpänä esimerkkinä nuorille ruotsalaisille kaupan yrittäjille on toiminut IKEA, jonka liikevaihto on kaksinkertainen H&M:ään nähden.

Nämä kaksi kansainvälistä jättiä niinkin pienestä markkinasta kuin Ruotsi ovat toimineet esimerkkeinä suurelle joukolle ruotsalaisia kansainvälistyjiä: Lyko, Rusta, Biltema ja moni muu Pohjoismaiden — paikoin jopa Euroopan — mittakaavassa merkittävä kauppaketju.

Esimerkin voima on kuitenkin vain toinen puoli kolikkoa. Inspiraatiolla ei yksin rakenneta kansainvälistä menestystä. Se, missä IKEA ja H&M ovat luultavasti olleet vielä tärkeämpiä, on osaajien kehittäminen.

Nämä valtavat kansainväliset organisaatiot toimivat eräänlaisina kansainvälisen kaupan akatemioina Ruotsissa. Kokemus H&M:llä tai IKEAssa on arvokas voimavara, kun pienempiä yrityksiä lähdetään viemään ulkomaille. Jos on ollut jommassa kummassa organisaatiossa kansainvälisissä rooleissa, on selvää, että seuraavassa työpaikassa toiminnan ei tarvitse rajoittua Ruotsin rajojen sisälle.

Kansainväliset ketjut Suomessa ovat tärkeitä myös kotimaisen kaupan kansainvälistymiselle

Meillä Suomessa kansainväliset kaupan ketjut on nähty usein negatiivisessa valossa — ne tulevat ja vievät suomalaisilta yrityksiltä elintilan. H&M, Kappahl ja kumppanit ajoivat kotimaisen vaatekaupan ahdinkoon, IKEA ja Jysk veivät hapen kotimaiselta huonekalukaupalta ja Normal tuli ja vei tuhkatkin pesästä. Vain muutamilla toimialoilla — kuten rautakauppa, kodin elektroniikka ja optinen kauppa — kotimaiset yritykset ovat kyenneet pitämään pintansa ulkomaisten ketjujen vyöryn edessä. Elektroniikassakin perinteiset kotimaiset yritykset menivät nurin ja Verkkokauppa.com nousi vastustamaan ulkomaisia "valloittajia".

Itsekin olen ajoittain saattanut syyllistyä tähän ajatteluun. Viimeistään keskiviikon seminaari avasi silmäni sille, kuinka tärkeitä kansainväliset yritykset ovat suomalaiselle kaupalle.

Jysk, IKEA, Lidl ja moni muu ulkomainen kauppaketju tekevät Suomessa sitä työtä, mitä IKEA ja H&M ovat tehneet Ruotsissa: ne kasvattavat ja koulivat kansainvälisen kaupan osaajia.

Tämä näkyi harvinaisen selvästi Broman Groupin toimitusjohtajan Toni Stigzeliuksen esityksessä Kaupan Tila -seminaarissa. Hänen taustansa on nimenomaan kansainvälisissä ketjuissa — Stadiumissa ja XXL:ssä.

Toni on ollut tuomassa Stadiumia ja XXL:ää Suomeen sekä viemässä XXL:ää Itävaltaan. Tämän kokemuksen pohjalta hänelle oli selvää, että Motonetin vahva konsepti kannattaa viedä sellaisenaan Ruotsiin. Ruotsista ei kannata yrittää ostaa valmista liiketoimintaa.

Motonet toimii muutenkin hyvänä esimerkkinä, koska se on palkannut aktiivisesti osaajia johtoonsa niin Clas Ohlsonilta kuin Lidliltäkin. Tämä osaamispääoma on varmasti ruokkinut sitä tervettä itseluottamusta, jolla yhtiö Ruotsiin on laajentunut.

Motonet voittikin vuoden kansainvälistyjän palkinnon Kaupan Tila -seminaarissa pitkälti sen tavan ansiosta, jolla yhtiö kansainvälistymistään on rakentanut.

Yhtiö ei ole ensimmäinen Ruotsiin — saatika ulkomaille — lähtevä suomalainen yhtiö. Ruotsissa on moni käynyt, Venäjällä oli moni yhtiö — mutta Motonetin Ruotsin laajennus on ehkä kokonaisvaltaisin ja pitkällä aikavälillä lupaavin kansainvälistymishanke kotimaisen kuluttajakaupan saralta.

Kesko on Rakentamisen ja talotekniikan liiketoiminnassaan tehnyt hienoa kansainvälistymistyötä, mutta siinä ylivoimainen valtaosa on yrityskauppoja, jotka ovat luonteeltaan erilaisia.

Kuluttajakaupassa — ja erityisesti Ruotsi-suuntautuvassa — menestyjiä on Mustin ja Mirrin ohella hyvin vähän. Ruotsin markkina on tiukasti kilpailtu, kuten Toni Stigzelius esityksessään alleviivasi.

Ruotsalaisten — erityisesti IKEAn ja H&M:n — menestys ulkomailla on perustunut juuri samaan malliin, jota Motonet käyttää: laajennutaan oman vahvan konseptin avulla.

Motonet näyttää suomalaisille mallia: Ruotsissa voi pärjätä samalla konseptilla kuin Suomessakin.

Ja ehkä kaikkein tärkeintä on se, miten vuosien päästä Motonetissä kansainväliset kannuksensa hankkineet osaajat siirtyvät uusiin yrityksiin ja vievät mukanaan saman kokemuksen ja terveen itseluottamuksen.

Sitä kautta suomalainen kauppa kansainvälistyy — ja se on valtavan tärkeää koko kotimaisen erikoiskaupan elinvoimalle.

Kotimainen markkina on pieni, ja sillä on kaksi poikkeuksellisen vahvaa käyttötavarakauppiasta hypermarket-maailmasta. Kansainväliset markkinat tarjoavat erikoiskaupalle suuren kasvumahdollisuuden, kirittävät kauppaa korkeammalle tasolle ja luovat valtavan tärkeää kansainvälistymisosaamista.

Ensi vuoden seminaarissa kansainvälistymisen palkinnosta kilpailevat toivon mukaan tasaväkisesti muun muassa kaksi muuta kotimaista erikoiskaupan jättiä: Verkkokauppa.com ja Puuilo ovat molemmat laajentumassa Ruotsiin. Sillä tulee olemaan yhtä suuri merkitys kotimaiselle erikoiskaupalle kuin Motonetin laajentumisella.

Samaan tapaan pienempien kaupan yritysten — kuten Varuste.netin, Reiman, Handshake Groupin tai Finnish Design Shopin — hienot kansainvälistymisen urotyöt kaikki laajentavat sitä pohjaa, jolta kotimainen kauppa ponnistaa yhä kansainvälisemmäksi ja kilpailukykyisemmäksi.

Se on kirkkain valonpilkku keskellä synkkää kotimaisen talouden keskustelua. Suomi tulee olemaan aina kotimaisen kaupan kotimarkkina. Sen vetovoimaan ei pidä kuitenkaan turvautua.

Kasvu ja kilpailukyky ovat yhä suuremmassa määrin ulkomailla. Se hyödyttää etenkin suomalaista asiakasta.