Rautakauppa - Keskon kansainvälinen menestystarina

Kaikki tuntevat Keskon. Miltei kaikille Kesko on yhtä kuin k-kauppias ja ruokakauppa. Monet muistavat vielä K-kaupan Väiskinkin. Kuluttajakaupan mielikuvasta huolimatta Kesko on vuosien mittaan kasvanut nimenomaan yritysmyynnin puolella. Tänä päivänä jo 40 % kaikesta Keskon liikevaihdosta tulee yritysmyynnistä.

Yksi merkittävä B2B liiketoiminta on ruokakaupan saralla toimiva ravintolatukku Kespro. Valtaosa Keskon yritysliiketoiminnasta tulee kuitenkin ”rautakaupan” puolelta.

Siinä missä valtaosa tuntee K-Raudan kuluttajia palvelevana rautakaupan jättinä, K-Rauta on ollut Lasse Mitrosen mukaan yritysmyynnissä mukana niin kauan kuin hän itse muistaa. Mitronen aloitti Keskolla jo 80-luvulla. Historia yritysmyynnissä siis on pitkä.

Keskon rakentamisen ja talotekniikan kauppa on myös kansainvälistynyt voimakkaasti, erityisesti viimeisen 10 vuoden aikana. Siinä missä suuri osa kotimaisista kaupan suuryhtiöistä on keskittynyt pääsääntöisesti kotimarkkinalle, on Kesko vienyt rakentamisen ja talotekniikan kauppaa ulkomaille. Se ei tosin ole tapahtunut perinteisesti saman konseptin monistamisen kautta.

Tapasin Keskon pääjohtajan Jorma Rauhalan. Hän kertoi niin Keskon kansainvälistymiseen valitsemasta strategiasta, kansainvälistymisen keskeisistä opeista kuten myös siitä minkälainen kasvunäkymä rakentamisen ja talotekniikan alalla Keskolla on.

Aloittaessaan pääjohtajana Rauhala totesi, että rakentamisen ja talotekniikan segmentti voi ennen pitkää kasvaa ruokakauppaa suuremmaksi. Lausunto, joka saattoi herättää huomiota monissa Keskon ruokakauppana tuntevissa. Kysyttäessä asiasta Rauhala itse käy rauhallisesti läpi perustelut sille miten tasaisen ruokakaupan kasvukäyrä ei luultavasti ole yhtä jyrkkä kuin rakentamisen ja talotekniikan segmentillä. Kyse ei ole tavoitteesta, enemmänkin kehityskulun toteamisesta.

”Ei se mikään itsearvo tai tavoite ole. Se on ihan logiikkaa.”

Syklisyys kuuluu nyt vaikeuksissa olevan rautakaupan markkinan luonteeseen