Hannu Krook jättää SOK:n pääjohtajan paikan vuoden lopussa. Hänen kaudellaan S-ryhmä kasvatti ruokakaupan markkinaosuutensa 49 prosenttiin, tulos nousi 77 prosenttia ja investointeja tehtiin noin neljällä miljardilla eurolla.
Sheinin huima kasvu on taittunut: tuotemyynti laski toisella neljänneksellä 3,4 % ja Euroopan liikevaihto peräti 13,9 %. Samaan aikaan markkinapaikka kasvoi yli 40 %. Halpakilpailija ei katoa – se muuttaa muotoaan.
Ruokakauppa edustaa lähes puolta Suomen vähittäiskaupasta, ja ruoka on suomalaisten suurimpia vuosittaisia menoeriä. Miten ruokaketju toimii, ja mitä sen ongelmilta näyttävät ilmiöt kertovat markkinasta?
Rautakauppa - Keskon kansainvälinen menestystarina
Keskon uusi pääjohtaja Jorma Rauhala istui alas kertomaan miten rakentamisen ja talotekniikan mittava kansainvälistyminen on rakennettu ja mitä matkan varrella on opittu.
Kaikki tuntevat Keskon. Miltei kaikille Kesko on yhtä kuin k-kauppias ja ruokakauppa. Monet muistavat vielä K-kaupan Väiskinkin. Kuluttajakaupan mielikuvasta huolimatta Kesko on vuosien mittaan kasvanut nimenomaan yritysmyynnin puolella. Tänä päivänä jo 40 % kaikesta Keskon liikevaihdosta tulee yritysmyynnistä.
Yksi merkittävä B2B liiketoiminta on ruokakaupan saralla toimiva ravintolatukku Kespro. Valtaosa Keskon yritysliiketoiminnasta tulee kuitenkin ”rautakaupan” puolelta.
Siinä missä valtaosa tuntee K-Raudan kuluttajia palvelevana rautakaupan jättinä, K-Rauta on ollut Lasse Mitrosen mukaan yritysmyynnissä mukana niin kauan kuin hän itse muistaa. Mitronen aloitti Keskolla jo 80-luvulla. Historia yritysmyynnissä siis on pitkä.
Keskon rakentamisen ja talotekniikan kauppa on myös kansainvälistynyt voimakkaasti, erityisesti viimeisen 10 vuoden aikana. Siinä missä suuri osa kotimaisista kaupan suuryhtiöistä on keskittynyt pääsääntöisesti kotimarkkinalle, on Kesko vienyt rakentamisen ja talotekniikan kauppaa ulkomaille. Se ei tosin ole tapahtunut perinteisesti saman konseptin monistamisen kautta.
Tapasin Keskon pääjohtajan Jorma Rauhalan. Hän kertoi niin Keskon kansainvälistymiseen valitsemasta strategiasta, kansainvälistymisen keskeisistä opeista kuten myös siitä minkälainen kasvunäkymä rakentamisen ja talotekniikan alalla Keskolla on.
Aloittaessaan pääjohtajana Rauhala totesi, että rakentamisen ja talotekniikan segmentti voi ennen pitkää kasvaa ruokakauppaa suuremmaksi. Lausunto, joka saattoi herättää huomiota monissa Keskon ruokakauppana tuntevissa. Kysyttäessä asiasta Rauhala itse käy rauhallisesti läpi perustelut sille miten tasaisen ruokakaupan kasvukäyrä ei luultavasti ole yhtä jyrkkä kuin rakentamisen ja talotekniikan segmentillä. Kyse ei ole tavoitteesta, enemmänkin kehityskulun toteamisesta.
”Ei se mikään itsearvo tai tavoite ole. Se on ihan logiikkaa.”
Syklisyys kuuluu nyt vaikeuksissa olevan rautakaupan markkinan luonteeseen
Lue koko artikkeli
Tilaa ja saat täyden pääsyn tähän artikkeliin sekä koko premium-sisältöarkistoon.
Kolmannen polven K-kauppias Eemeli Aaltonen johtaa K-Citymarket Saloa isänsä Hannu Aaltosen opein, mutta omalla tavallaan: tiukalla mittaroinnilla, jatkuvalla kokeilulla ja vanhan liiton ostajaosaamisella.
Kaupan Tilan uusi juttusarja Kuukauden kauppa esittelee kiinnostavia myymälöitä Suomesta ja maailmalta. Ensimmäisenä vuorossa on Juuso Östermanin K-Supermarket Lippulaiva, joka kilpailee saman katon alla Prismaa ja Lidliä vastaan – supermarketilla, valikoimalla ja laadulla.
Suuret ruokakauppaketjut jatkoivat vahvaa kasvuaan viime vuonna, kun pienet myymäläkonseptit kutistuivat edelleen — suurten ruokakauppojen osuus markkinasta ylitti ensi kertaa 70 prosenttia.