Tällä viikolla IKEAn myynti laski kolmatta vuotta, JYSK ja Hemtex kasvoivat, Motonet suuntaa Ruotsiin ja kauppa kerrytti lähes puolet Suomen arvonlisäveroista.
Suomessa heti syötävä ostetaan useimmiten ruokakaupasta, mutta palveleeko kaupan hylly asiakasta, jolla on kiire? Kun aamupala, lounas tai välipala pitää saada nopeasti, ratkaiseeko valikoiman koko vai jokin aivan muu?
Rautakauppa - Keskon kansainvälinen menestystarina
Keskon uusi pääjohtaja Jorma Rauhala istui alas kertomaan miten rakentamisen ja talotekniikan mittava kansainvälistyminen on rakennettu ja mitä matkan varrella on opittu.
Kaikki tuntevat Keskon. Miltei kaikille Kesko on yhtä kuin k-kauppias ja ruokakauppa. Monet muistavat vielä K-kaupan Väiskinkin. Kuluttajakaupan mielikuvasta huolimatta Kesko on vuosien mittaan kasvanut nimenomaan yritysmyynnin puolella. Tänä päivänä jo 40 % kaikesta Keskon liikevaihdosta tulee yritysmyynnistä.
Yksi merkittävä B2B liiketoiminta on ruokakaupan saralla toimiva ravintolatukku Kespro. Valtaosa Keskon yritysliiketoiminnasta tulee kuitenkin ”rautakaupan” puolelta.
Siinä missä valtaosa tuntee K-Raudan kuluttajia palvelevana rautakaupan jättinä, K-Rauta on ollut Lasse Mitrosen mukaan yritysmyynnissä mukana niin kauan kuin hän itse muistaa. Mitronen aloitti Keskolla jo 80-luvulla. Historia yritysmyynnissä siis on pitkä.
Keskon rakentamisen ja talotekniikan kauppa on myös kansainvälistynyt voimakkaasti, erityisesti viimeisen 10 vuoden aikana. Siinä missä suuri osa kotimaisista kaupan suuryhtiöistä on keskittynyt pääsääntöisesti kotimarkkinalle, on Kesko vienyt rakentamisen ja talotekniikan kauppaa ulkomaille. Se ei tosin ole tapahtunut perinteisesti saman konseptin monistamisen kautta.
Tapasin Keskon pääjohtajan Jorma Rauhalan. Hän kertoi niin Keskon kansainvälistymiseen valitsemasta strategiasta, kansainvälistymisen keskeisistä opeista kuten myös siitä minkälainen kasvunäkymä rakentamisen ja talotekniikan alalla Keskolla on.
Aloittaessaan pääjohtajana Rauhala totesi, että rakentamisen ja talotekniikan segmentti voi ennen pitkää kasvaa ruokakauppaa suuremmaksi. Lausunto, joka saattoi herättää huomiota monissa Keskon ruokakauppana tuntevissa. Kysyttäessä asiasta Rauhala itse käy rauhallisesti läpi perustelut sille miten tasaisen ruokakaupan kasvukäyrä ei luultavasti ole yhtä jyrkkä kuin rakentamisen ja talotekniikan segmentillä. Kyse ei ole tavoitteesta, enemmänkin kehityskulun toteamisesta.
”Ei se mikään itsearvo tai tavoite ole. Se on ihan logiikkaa.”
Syklisyys kuuluu nyt vaikeuksissa olevan rautakaupan markkinan luonteeseen
Lue koko artikkeli
Tilaa ja saat täyden pääsyn tähän artikkeliin sekä koko premium-sisältöarkistoon.
Vuosi 2025 oli vielä S-ryhmän vuosi, mutta syksyllä suunta kääntyi. Katsaus ruokakaupan tilaan ennen seminaaria: Prisman kasvava etumatka, S-Etukortin lähes puolen miljardin euron bonukset, valmisruoan nousu ja K-Supermarketin rooli K-ryhmän kirissä.
Dahl-kauppa on valmis, ja Keskon rakentamisen ja talotekniikan kauppa ohittaa liikevaihdossa ruokakaupan. Tuloksessa järjestys on vielä toinen, mutta tekninen kauppa kasvaa datakeskusten ja infrahankkeiden vetämänä.
K-ryhmä voitti ruokakaupan markkinaosuutta jo neljännellä peräkkäisellä neljänneksellä. Kasvua ovat vauhdittaneet hintapanostukset ja myymäläinvestoinnit, ja ensi vuonna myymälöitä uudistetaan ja avataan vielä enemmän. Miten S-ryhmä vastaa?
Kolmannen polven K-kauppias Eemeli Aaltonen johtaa K-Citymarket Saloa isänsä Hannu Aaltosen opein, mutta omalla tavallaan: tiukalla mittaroinnilla, jatkuvalla kokeilulla ja vanhan liiton ostajaosaamisella.