Suuret konseptit vahvistivat otettaan Suomen ruokakaupassa

Suomen ruokakaupassa 2020-luvulla on menty suurten ruokakauppojen, etenkin hypermarketien, komennossa. Tähän kehitykseen ei tullut muutosta viime vuonnakaan, kun K-Citymarket, Prisma, K-Supermarket ja S-market kasvoivat kaikki 3–4 % viime vuoteen nähden. Myös Lidlin kasvu oli 3,4 %.

Samaan aikaan pienen myymäläkoon ketjujen (K-market, Alepa/Sale ja R-kioski) liikevaihto laski. Tokmannilla päivittäistavaroiden myynti oli jotakuinkin samalla tasolla kuin edellisenä vuonna.

Markkinaosuuksien kehityksessä isojen konseptien vahvistuminen näkyi Prisman ja S-marketin kasvattaessa markkinaosuuttaan 0,2 %-yksikköä. K-Citymarket, K-Supermarket ja Lidl kasvattivat osuuttaan 0,1 %-yksikön verran.

Tämän kehityksen seurauksena suurten supermarketien ja hypermarketien osuus ruokakaupan markkinasta nousi ensimmäistä kertaa yli 70 %:iin.

Edelliset tasakymmenet rikkoutuivat vuosina 2010 (60 %) ja 2001 (50 %). Suomen voi sanoa olevan todellinen suurten ruokakauppojen markkina. Täällä suurten ruokakauppojen osuus markkinasta lienee suurempi kuin missään muussa maassa, jopa hypermarketien luvatussa maassa Ranskassa.

Suurten ketjujen kasvusta huolimatta Kesko hävisi markkinaosuutta, koska K-Market-ketjun markkinaosuus laski peräti 0,3 prosenttiyksikköä. Tämä oli pitkälti seurausta yhdeksän myymälän sulkemisesta. Alepa- ja Sale-ketjuista suljettiin seitsemän myymälää ja markkinaosuus laski hieman K-marketia vähemmän, 0,2 %-yksikköä.

Pienten ketjujen viime vuodet ovat olleet vaikeita

Pienten myymäläkonseptien viime vuosikymmenen jonkinlaisen menestyskulun voi sanoa päättyneen toden teolla. K-marketissa myymälöiden määrä oli huipussaan heti Suomen Lähikaupan yrityskaupan jälkeen vuonna 2016. Sen jälkeen verkostosta on hävinnyt 27,5 % myymälöistä (yhteensä yli 270 myymälää). Todellisuudessa karsinta on ollut vielä voimakkaampaa, koska K-Market-ketjuun on luultavasti avattu myös useita uusia myymälöitä viimeisen 10 vuoden aikana.

Alepassa ja Salessa karsintaa myymäläverkostossa on tapahtunut vain reilun 3 % verran, kun myymälöitä on 15 vähemmän kuin huippuvuonna 2019.

10 vuodessa suuria ruokakauppoja sen sijaan on rakennettu ahkerasti. K-Citymarket-ketjuun on vuosikymmenessä tullut kolme uutta hypermarketia ja Prismoja on tullut peräti 16 kappaletta. Tämä näkyy myös myynnin kehityksessä. Siinä missä K-Citymarketin myynti on 10 vuodessa kasvanut 45 %, Prisman myynti on kasvanut peräti 70 %.

Sama suuntaus näkyy myös supermarketien puolella. S-marketin myymäläverkostoon on tullut 33 uutta myymälää ja myynti on kasvanut 46 %:lla. Samaan aikaan K-Supermarketien verkostoon on tullut 26 uutta myymälää ja myynti on kasvanut 37,5 %.

Kun tarkastellaan suurten ketjujen myymäläkohtaista myyntiä, hypermarketien kohdalla on suuri ero, ja supermarketeissa markkina on tasaisempi. Prisman etumatka K-Citymarketiin on hurja, kun keskiverto Prisma myy melkein 57 miljoonaa euroa ja Cittari jää alle 35 miljoonaan.

Supermarket-kokoluokassa kaikkien ketjujen keskimyynti asettuu 11 ja 12 miljoonan euron välille. S-market on kuronut muihin hieman eroa viime vuosina.

Pienten ruokakauppojen osalta on kiinnostavaa seurata mikäli niiden laskeva kehitys jatkuu vai alkavatko lähipalvelut saada lisää kasvua, kun niiden vuosikymmenen aikana poistuneiden kilpailuetujen vaikutus alkaa poistumaan? Lähikaupat ovat kärsineet sekä aukiolojen vapautumisesta että Veikkauksen pelien pelaamisen vähenemisestä.