Ruokaketjun osapuolet eivät tunne toistensa todellisuuksia tarpeeksi hyvin. Sekä kaupassa että elintarviketeollisuudessa työskennellyt S-ryhmän Jussi Tolvanen kertoo, mitä pöydän molemmin puolin olisi hyvä ymmärtää.
Arhi Kivilahti
Ruokaketjusta puhutaan Suomessa yleensä vastakkainasetteluna, jossa kauppa on liian vahva, teollisuus puristuksissa ja tuottajaa viedään kuin litran mittaa. Asetelma on ajankohtainen, kun syyskuussa MTK ja SLC pyysivät, monille hieman yllättäen, Kilpailu- ja kuluttajavirastoa selvittämään S-ryhmän ostajavoiman vaikutuksia tavarantoimittajiin.
Harvemmin kysytään, ymmärtävätkö kauppa, teollisuus ja tuottajat ylipäätään toisiaan. Jokainen kolmesta on enemmän tai vähemmän kuplautunut omaan sektoriinsa. Harvalla on aidosti kokemusta toisesta kuplasta. Jussi Tolvanen on poikkeus.
Hänen uransa on kattanut pitkiä jaksoja niin kaupan kuin elintarviketeollisuudenkin puolella. Suomalaisessa ruokaketjussa valitettavan harva on istunut pitkään vastuullisissa rooleissa molemmilla puolilla pöytää.
Lisäksi Tolvanen on nähnyt kaupan kolmen eri organisaation näkökulmasta. Ensin Suomen Lähikaupassa ja erityisesti sen edeltäjässä Tradekassa, sitten Keskolla ja nyt S-ryhmässä päivittäistavarakaupan Hankinta- ja valikoimajohtajana.
Jussi Tolvasen kokemuksen monipuolisuus näyttäytyy siinä miten laajasti hän tuntee kotimaisen ruokaketjun sisällä olevia erilaisia liiketoimintamalleja. Tavarantoimittajana hän on edustanut omaa kotimaista valmistusta, muualla valmistettua omaa tuotteistoa ja päämiestuotteita. Kaupassa hän on työskennellyt keskitetyssä osuustoiminnassa, pääomasijoittajien omistamassa ketjussa, pörssiyhtiön kauppiasmallissa ja nyt S-ryhmän osittain keskitetyssä osuustoimintamallissa.
Kaupan Tila tapasi Tolvasen keskustellakseen, miten hän näkee ajoittain mustavalkoiseksi muuttuneen kahtiajaon kaupan ja elintarviketeollisuuden välillä. Mitä kauppa voisi oppia teollisuudelta ja ennen kaikkea: mitä teollisuuden olisi hyvä ymmärtää kaupasta? Puhe kääntyi myös markkinatilanteeseen ja kauppaketjujen eroihin.
Luo ilmainen tili ja pääset lukemaan tämän sekä kaikki jäsenartikkelit. Luottokorttia ei tarvita.
Luo ilmainen tili
S-ryhmällä ei ole Suomessa juuri enää voitettavaa, joten kasvu on haettava uusista avauksista. Prisma.fi:n markkinapaikka voi nostaa valikoiman erikoiskaupan tasolle – mutta vain, jos S-ryhmä pitää kauppiaat kurissa ja toimituslupaukset pitävinä.
Lokakuussa 2010 televisiossa alkoi pyöriä Lidlin mainos, jossa pariskunta ajaa kaupan pihaan. Vaimo kerää tyhjät pullot ja menee sisään. Mies jää autoon, koska ei halua astua Lidliin. Epäilevän Tuomaksen suulla Lidl sanoitti ennakkoluulot, joiden takia suomalainen keskiluokka ei käynyt myymälöissä.
ICA:n kesä oli tuloksellisesti vahva: liiketulos kasvoi 30 % ja myynti 5 %. Kasvun moottorina on kuitenkin yhä lähes yksin Maxi – ja se on ICA:n suurin kysymysmerkki, kun Axfoodin Willys palaa kasvu-uralle.
Hannu Krook jättää SOK:n pääjohtajan paikan vuoden lopussa. Hänen kaudellaan S-ryhmä kasvatti ruokakaupan markkinaosuutensa 49 prosenttiin, tulos nousi 77 prosenttia ja investointeja tehtiin noin neljällä miljardilla eurolla.
Syvällistä analyysiä vähittäiskaupasta, strategioista ja alan ihmisistä. Liity tilaajaksi ja saat uusimmat kaupan alan uutiset sähköpostiisi.
