Viikko sitten Kaupan tila -seminaarissa jaettiin ensimmäistä kertaa palkinnot erikoiskaupan vuoden parhaimmille. Kaikki voittajat ehdottomasti ansaitsivat palkintonsa – mutta prosessissa on myös kehitettävää.
Viikko sitten Kaupan tila -seminaarissa jaettiin ensimmäistä kertaa palkintoja vuoden parhaille yrityksille. Ohessa on muutamia ajatuksia yhden tuomariston jäsenen ja järjestävän tahon näkökulmasta.
Arhi Kivilahti
Ajatus palkintojen jakamisesta on kiehtonut jo pidemmän aikaa. Alan parhaiden palkitseminen kiinnostaa selvästi niin maailmalla kuin myös meillä Suomessa.
Englannissa on vino pino medioita, jotka palkitsevat alan parhaita, ja erilaisia gaalojakin on useampia. Ruotsissa alan suurimmatkin yritykset arvostavat kovasti vuoden parhaiden palkitsemista. Ja Suomessa erityisesti Digital Commerce Finlandin gaala kerää paljon innostusta ehdokkaiden ja erityisesti palkittujen kesken.
Tätä varten oli hienoa, että Erikoiskaupan liitto lähti tukemaan ajatusta palkitsemisesta. Palkintojen tuomariston puheenjohtajaksi valittiin Erikoiskaupan liiton toimitusjohtaja Jenni Homer, joka myös hoiti palkintojen jaon erinomaisella ammattitaidolla.
Vuoden parhaat palkittiin ja prosessista on myös hieman opittavaa niin syksyn ruokakaupan seminaariin kuin vuoden päästä erikoiskaupalle. Ohessa muutama ajatus siitä, miten prosessia ensi vuodelle voisi kehittää.
Palkintojen ensimmäinen kierros sisälsi äänestyksen vuoden parhaiden osalta. Yleisön mukaan ottaminen on ajatuksena erittäin kiinnostava. Onhan vertaisten mielipide erittäin tärkeää alalle itselleenkin.
Äänestyksessä on muutama kehittämisen kohde. Yleisöltä olisi hienoa saada mielipide vuoden parhaista, mutta siitä ei saisi muodostua “huutoäänestystä”, jossa mitataan lähinnä sitä, mikä yhtiö saa eniten ääniä. Olennaisempaa olisi saada toimialan laaja mielipide siitä, kuka oli hyvä edellisen vuoden aikana.
Ensimmäinen kierros oli tänä vuonna myös karsinta toiselle kierrokselle, jossa tuomaristo valitsi lopulliset voittajat yleisöäänestyksen karsinnan pohjalta. Isoin kehityskohde seuraaviin palkitsemisiin koskee nimenomaan tätä karsintakierrosta.
Oma kokemukseni on, että yleisölle ei niinkään pidä antaa mahdollisuutta huutoäänestykselle. Olennaista olisi saada mahdollisimman monen organisaation ääni. Näin saamme erittäin arvokasta vertaisten mielipidettä siihen, kuka oli paras.
Syksyn ruokakaupan seminaariin tämä voisi tarkoittaa sitä, että elintarviketeollisuuden edustajat (myyntijohtajat tai KAMit) äänestävät esimerkiksi vuoden parasta K-kauppiasta. Ja kaupan ostajat sekä isot K-kauppiaat puolestaan voisivat valita vuoden elintarviketeollisuuden yrityksen tai myyntihenkilön.
Tässä mallissa tuomaristo voi vielä äänestää parhaiden osalta tai vain todeta voittajan. Äänestys kertoo voittajalle nimenomaan heille tärkeän sidosryhmän mielipiteen.
Yleisöäänestys voi toimia myös erinomaisena tapana nimetä kiinnostavia yrityksiä seuraaviin vaiheisiin.
Tänä vuonna yleisöäänestys johti siihen, että muutama erittäin potentiaalinen yritys jäi vuoden vaikuttavimman sekä kansainvälistyjän palkinnon tuomariäänestyksen ulkopuolelle ja mukaan nousi muutama hyvä, mutta aivan eri mittaluokassa oleva yritys.
Vuoden vaikuttavimman kategoriassa yksi viime vuoden parhaista kaupan yrityksistä, Verkkokauppa.com, jäi kokonaan tuomariston äänestyksen ulkopuolelle. Samoin kansainvälistymisessä Keskon rakentamisen ja talotekniikan liiketoiminta-alue jäi kokonaan tuomariston äänestyksestä pois.
En sano, että kumpikaan näistä olisi välttämättä voittaneet. Ne olisivat kuitenkin ansainneet paikkansa tuomariston äänestyksessä.
Kaikki tänä vuonna voittaneet ansaitsivat kiistatta palkintonsa, ja tuomariston perusteluiden taakse on erittäin helppo mennä. Seuraavassa muutama ajatus voittajista.
Olisi kilvassa ollut keitä tahansa muita mukana, Puuilo kiistatta ansaitsee vuoden vaikuttavimman kaupan yhtiön palkinnon. Yhtiön kasvu on ollut hengästyttävää jo pitkään. Tulokset toimitusjohtaja Juha Saarelan aikakaudella ovat olleet vaikuttavia. Ehkä vaikuttavinta on se, että suuresta mittakaavastaan huolimatta yhtiö kykenee löytämään uuden kasvuvaihteen kerta toisensa jälkeen.
Puuilon kasvun mittakaavasta kertoo jotain se, että ainoa yli 100 miljoonan euron liikevaihdon yhtiö, joka kykeni vuonna 2024 yli 10 prosentin liikevaihdon kasvuun, oli Normal (+44 %). Ja ainoa yhtiö, joka pääsi Puuilon tavoin yli 10 prosentin liiketulokseen (Puuilo 17 %), oli vain Silmäasema (14 %).
Puuilo on siis yhdistänyt erittäin nopean ja kannattavan kasvun — luultavasti ennennäkemättömässä mittakaavassa Suomessa.
Jotta yhtiön loisteliaasta reilusta vuosikymmenestä huolimatta yhtiö olisi myös oikeutettu juuri tämän vuoden palkintoon, on hyvä todeta, että yhtiö vuonna 2025 kiihdytti kasvuaan kovimpaan tahtiin sitten poikkeusvuoden 2020.
Ja kaikki tämä käytännössä vuosi toisensa jälkeen entistä paremmalla kannattavuudella.
Suomessa oli monta erinomaista erikoiskaupan yhtiötä, jotka olisivat ansainneet vuoden vaikuttavimman palkinnon. Kukaan ei lopulta ollut kuitenkaan yhtä vaikuttava kuin Puuilo.
Omassa kirjanpidossani vuoden vaikuttavimpien ketjujen kolmen kärki olisi ollut seuraava:
1. Puuilo
2. Verkkokauppa.comin hieno käänne kolmen vuoden laskukierteestä ja suunnan näyttäminen pikatoimitusten yleistämisessä
3. Veken hurja kasvu äärivaikeassa huonekalujen markkinassa — ja tulos, joka tekee siitä muutakin kuin kasvutarinan
Vaikka kotimaisessa kaupassa on monta hienoa kansainvälistymistarinaa, on Motonetin laajentuminen Ruotsiin se merkittävin. Suomessa hyväksi havaittu konsepti viedään terveellä itseluottamuksella Ruotsiin.
Tämä kaikki kävi harvinaisen selväksi Toni Stigzeliuksen painavassa kansainvälistymisen puheenvuorossa viime viikon seminaarissa.
Omissa papereissani kansainvälistymisen palkinnon kolmen kärki oli:
1. Motonet
2. Keskon Rakentaminen ja talotekniikka, etenkin kiihtyvä vauhti Tanskassa
3. Jaettu kolmas sija Varuste.netille ja Reimalle: molemmat tekevät upeaa työtä omalla tyylillään ja laajentuvat hienosti Euroopassa (Varuste.net) ja Pohjois-Amerikassa (Reima)
Erikoiskaupan osalta tuomariston kolmen kärkeen ei ole juuri mitään lisättävää. Hienoa työtä erikoiskaupan saralla, jokainen omalla tavallaan.
1. Ruohonjuuri
2. Kekäle pitää yllä kotimaisen vaatekaupan lippua
3. Smuuti Skin: hieno tarina siitä, miten kotimainen yhtiö voi lähteä ulkomaille jo hyvin aikaisessa vaiheessa ja kasvaa vauhdilla
Erittäin lämpimät onnittelut viime viikolla voittaneille. Kotimainen erikoiskauppa tarvitsee yhtiöitä, jotka näyttävät tietä. Palkitsemalla vuoden parhaita voimme kunnioittaa kaupan tekemää superarvokasta työtä.
Jo nyt voi sanoa, että ensi vuodelle riittää runsaasti hienoja ehdokkaita jokaiseen kolmeen kategoriaan.
Musti Groupin kasvu kiihtyi yritysostojen ja vertailukelpoisen myynnin voimin. Suomi johtaa kannattavuudessa, Norja yllättää. Lue analyysi.
Kaupan Tila -seminaari avasi sitä, miksi ruotsalaiset menestyvät kansainvälistymisessä — ja mitä suomalainen erikoiskauppa voi oppia siitä.
IKEA lanseeraa Lahden Launeen alueelle hieman yli 2 500 neliön uudenlaisen myymälän, jollaisia on testattu Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Puolassa. Valikoimassa noin 2 000 suosituinta tuotetta, suunnittelupalveluja ja ravintola.
Apotea palasi kaksinumeroiseen kasvuun samalla kun Lyko raportoi ensimmäisen myynnin laskun neljänneksellä. Mikä selittää ruotsalaisten kauneus- ja apteekkiyhtiöiden kasvavan eron?
Syvällistä analyysiä vähittäiskaupasta, strategioista ja alan ihmisistä. Liity tilaajaksi ja saat uusimmat kaupan alan uutiset sähköpostiisi.
