Vähittäiskaupan Q4/2025-tulokset kertovat varovaisesta elpymisestä, mutta kuluttajien luottamus ja asuntokaupan heikkous ylläpitävät epävarmuutta. Tässä katsauksessa viisi kiinnostavinta yritystä sekä analyysi eri toimialoista.
Ruotsalainen halpakauppaketju Rusta päätti vuoden 2025 vahvasti. Vertailukelpoinen myynti kasvoi, tulos parani selvästi ja yhtiö jatkaa ripeää myymälälaajentumista Pohjoismaissa ja Saksassa.
Clas Ohlson raportoi jälleen vahvan neljänneksen. Ruotsalaisketjun orgaaninen myynti kasvoi jo 14. peräkkäisen vuosineljänneksen, samalla kun myös kannattavuus vahvistui ennätystasolle.
Vaikka Suomen apteekkilainsäädäntö on jossain määrin vanhanaikainen eikä tue modernin verkkokaupan kehittämistä, ovat Yliopiston Apteekki ja Olo-apteekki panostaneet verkkokauppaan.
Muutama viikko sitten Kaupan Tilassa käsiteltiin apteekkimarkkinaa markkinajohtaja Yliopiston Apteekin toimitusjohtajan Kimmo Virtasen haastattelun muodossa. Jutussa käsiteltiin Yliopiston Apteekin toiminnan lisäksi kotimaisen apteekkimarkkinan sääntelyn erikoisuuksia.
Yksi osa-alue, jota juttu ei käsitellyt, on verkkokauppa. Se on jätetty tarkoituksella oman artikkelin aiheeksi. Siitä lisää nyt.
Suomessa apteekkien verkkomyynti on poikkeuksellisen pientä, oletettavasti yksittäisiä prosentteja koko markkinasta. Lääkkeet ovat kuitenkin erinomaisesti verkkokauppaan sopiva tuote. Apteekkimarkkinoiden lobbauksessa käytetään usein Ruotsia esimerkkinä siitä mitä kohti Suomen kuuluisi mennä.
Ruotsin apteekkimarkkinan vapautuminen kasvatti apteekkien määrää, etenkin kaupungeissa. Se myös paransi aukioloja ja asiakastyytyväisyyttä. Ruotsi on kuitenkin siinä mielessä kehno esimerkki, että lähtökohta apteekkien osalta oli hyvin erilainen kuin meillä Suomessa.
Laajentumisen vaikutusten jälkeen Ruotsi on samalla tasolla Suomen kanssa niin apteekkien väestöön suhteutun määrän kuin myös asiakastyytyväisyyden osalta.
Ruotsissa markkinan vapautuminen johti siihen, että valtion monopolin (heille jäi noin kolmannes markkinasta) rinnalle syntyi kaksi isoa yksityistä toimijaa, ruokakaupan jätti ICAn omistama Apotek Hjärtat sekä suomalaisen lääketukkurin Oriolan osin omistama Kronans Apotek. Näiden ohella markkinassa on lukuisia pienempiä toimijoita.
Fyysisten apteekkien osalta tilanne ei siis ole erityisesti toinen kuin Suomessa. Ruokakaupat Ruotsissa eivät voi juurikaan myydä lääkkeitä hyllyissään. Kassojen lähellä on pieni hylly pienissä pakkauksissa olevia yleisimpiä tuotteita. ICA:n suurissa ruokakaupoissa on heti sisäänkäynnin jälkeen Apotek Hjärtatin shop-in-shop -myymälä.
Suomessa vastaava on toteutettu niin, että apteekkari operoi apteekkiaan ruokakaupan sisäänkäynnin vieressä. Varsin pieni ero siis.
Se missä Ruotsin apteekkimarkkina eroaa suuresti Suomeen, ja itse asiassa mihin tahansa markkinaan maailmassa, on verkkokauppa. Ruotsi lienee maailman edistyksellisin verkkoapteekkien markkina. Varsin lyhyessä ajassa verkkokauppa on ottanut miltei neljänneksen apteekkimarkkinasta.
Siinä missä viimeisen viiden vuoden aikana fyysisten apteekkien myynti on kasvanut viidenneksellä, on verkkoapteekkien myynti kasvanut peräti 160 %.
Ruotsin ”verkkoapteekki-ihmeen” tausta
Lue koko artikkeli
Tilaa ja saat täyden pääsyn tähän artikkeliin sekä koko premium-sisältöarkistoon.
Motonetin kolmas vuosi Ruotsissa toi hurjan +150 % kasvun länsinaapurissa. Myös Suomessa näköpiirissä on parempaa kasvua, taas kerran. Toimitusjohtaja Marko Röytiö kertoo yhtiön vuodesta 2025.
Yhä paranevat tulokset valavat uskoa niin Verkkokauppa.comin käänteen kestävyydestä kuin myös kotimaisen erikoiskaupan elpymisestä. Erityisen vahvaa kasvu on ollut puolella pikatoimitusten puolella.
Järjestyksessään ensimmäinen dataan ja analytiikkaan keskittyvä Kaupan Tila -seminaari järjestetään Kinopalatsissa 4.3.2026. Paikalla monipuolinen analytiikan ja asiakasymmärryksen eri näkökulmista.