Vaikka Suomen apteekkilainsäädäntö on jossain määrin vanhanaikainen eikä tue modernin verkkokaupan kehittämistä, ovat Yliopiston Apteekki ja Olo-apteekki panostaneet verkkokauppaan.
Muutama viikko sitten Kaupan Tilassa käsiteltiin apteekkimarkkinaa markkinajohtaja Yliopiston Apteekin toimitusjohtajan Kimmo Virtasen haastattelun muodossa. Jutussa käsiteltiin Yliopiston Apteekin toiminnan lisäksi kotimaisen apteekkimarkkinan sääntelyn erikoisuuksia.
Yksi osa-alue, jota juttu ei käsitellyt, on verkkokauppa. Se on jätetty tarkoituksella oman artikkelin aiheeksi. Siitä lisää nyt.
Arhi Kivilahti
Suomessa apteekkien verkkomyynti on poikkeuksellisen pientä, oletettavasti yksittäisiä prosentteja koko markkinasta. Lääkkeet ovat kuitenkin erinomaisesti verkkokauppaan sopiva tuote. Apteekkimarkkinoiden lobbauksessa käytetään usein Ruotsia esimerkkinä siitä mitä kohti Suomen kuuluisi mennä.
Ruotsin apteekkimarkkinan vapautuminen kasvatti apteekkien määrää, etenkin kaupungeissa. Se myös paransi aukioloja ja asiakastyytyväisyyttä. Ruotsi on kuitenkin siinä mielessä kehno esimerkki, että lähtökohta apteekkien osalta oli hyvin erilainen kuin meillä Suomessa.
Laajentumisen vaikutusten jälkeen Ruotsi on samalla tasolla Suomen kanssa niin apteekkien väestöön suhteutun määrän kuin myös asiakastyytyväisyyden osalta.
Ruotsissa markkinan vapautuminen johti siihen, että valtion monopolin (heille jäi noin kolmannes markkinasta) rinnalle syntyi kaksi isoa yksityistä toimijaa, ruokakaupan jätti ICAn omistama Apotek Hjärtat sekä suomalaisen lääketukkurin Oriolan osin omistama Kronans Apotek. Näiden ohella markkinassa on lukuisia pienempiä toimijoita.
Fyysisten apteekkien osalta tilanne ei siis ole erityisesti toinen kuin Suomessa. Ruokakaupat Ruotsissa eivät voi juurikaan myydä lääkkeitä hyllyissään. Kassojen lähellä on pieni hylly pienissä pakkauksissa olevia yleisimpiä tuotteita. ICA:n suurissa ruokakaupoissa on heti sisäänkäynnin jälkeen Apotek Hjärtatin shop-in-shop -myymälä.
Suomessa vastaava on toteutettu niin, että apteekkari operoi apteekkiaan ruokakaupan sisäänkäynnin vieressä. Varsin pieni ero siis.
Se missä Ruotsin apteekkimarkkina eroaa suuresti Suomeen, ja itse asiassa mihin tahansa markkinaan maailmassa, on verkkokauppa. Ruotsi lienee maailman edistyksellisin verkkoapteekkien markkina. Varsin lyhyessä ajassa verkkokauppa on ottanut miltei neljänneksen apteekkimarkkinasta.
Siinä missä viimeisen viiden vuoden aikana fyysisten apteekkien myynti on kasvanut viidenneksellä, on verkkoapteekkien myynti kasvanut peräti 160 %.
Tilaa ja saat täyden pääsyn tähän artikkeliin sekä koko premium-sisältöarkistoon.
Tilaa
Oda Group on kasvanut Norjassa läpi vaikeiden vuosien ja kääntänyt ruotsalaisen Matheminkin suunnan. Kannattavuuteen on yhä matkaa, mutta ruoan verkkokaupan kustannusrakenne alkaa näyttää kilpailukykyiseltä.
Eurooppalainen muotikauppa on joutunut usean rintaman puristukseen. Piilaakson kehittämät tekoälyt uhkaavat asiakassuhteita ja aasialaiset pikamuotijätit nakertavat perinteisiä katteita.
Kotimainen kenkäbrändi VIBAe myy tuotteitaan erinomainen jalantuntuma, ergonomia ja mukavuus edellä, vaikka 90 prosenttia sen kengistä ostetaan verkossa. Yhtiön koko koneisto on rakennettu välittämään fyysisen kokemuksen tunnelmaa ennen kuin asiakas on päässyt kokeilemaan kenkää.
Sekä Apotea että Lyko palasivat vahvaan kasvuun toisella neljänneksellä. Lykon liiketulos hyppäsi 71 %, kun yhtiön säästöohjelma alkoi purra kunnolla.
Syvällistä analyysiä vähittäiskaupasta, strategioista ja alan ihmisistä. Liity tilaajaksi ja saat uusimmat kaupan alan uutiset sähköpostiisi.
