Vaikka Suomen apteekkilainsäädäntö on jossain määrin vanhanaikainen eikä tue modernin verkkokaupan kehittämistä, ovat Yliopiston Apteekki ja Olo-apteekki panostaneet verkkokauppaan.
Muutama viikko sitten Kaupan Tilassa käsiteltiin apteekkimarkkinaa markkinajohtaja Yliopiston Apteekin toimitusjohtajan Kimmo Virtasen haastattelun muodossa. Jutussa käsiteltiin Yliopiston Apteekin toiminnan lisäksi kotimaisen apteekkimarkkinan sääntelyn erikoisuuksia.
Yksi osa-alue, jota juttu ei käsitellyt, on verkkokauppa. Se on jätetty tarkoituksella oman artikkelin aiheeksi. Siitä lisää nyt.
Arhi Kivilahti
Suomessa apteekkien verkkomyynti on poikkeuksellisen pientä, oletettavasti yksittäisiä prosentteja koko markkinasta. Lääkkeet ovat kuitenkin erinomaisesti verkkokauppaan sopiva tuote. Apteekkimarkkinoiden lobbauksessa käytetään usein Ruotsia esimerkkinä siitä mitä kohti Suomen kuuluisi mennä.
Ruotsin apteekkimarkkinan vapautuminen kasvatti apteekkien määrää, etenkin kaupungeissa. Se myös paransi aukioloja ja asiakastyytyväisyyttä. Ruotsi on kuitenkin siinä mielessä kehno esimerkki, että lähtökohta apteekkien osalta oli hyvin erilainen kuin meillä Suomessa.
Laajentumisen vaikutusten jälkeen Ruotsi on samalla tasolla Suomen kanssa niin apteekkien väestöön suhteutun määrän kuin myös asiakastyytyväisyyden osalta.
Ruotsissa markkinan vapautuminen johti siihen, että valtion monopolin (heille jäi noin kolmannes markkinasta) rinnalle syntyi kaksi isoa yksityistä toimijaa, ruokakaupan jätti ICAn omistama Apotek Hjärtat sekä suomalaisen lääketukkurin Oriolan osin omistama Kronans Apotek. Näiden ohella markkinassa on lukuisia pienempiä toimijoita.
Fyysisten apteekkien osalta tilanne ei siis ole erityisesti toinen kuin Suomessa. Ruokakaupat Ruotsissa eivät voi juurikaan myydä lääkkeitä hyllyissään. Kassojen lähellä on pieni hylly pienissä pakkauksissa olevia yleisimpiä tuotteita. ICA:n suurissa ruokakaupoissa on heti sisäänkäynnin jälkeen Apotek Hjärtatin shop-in-shop -myymälä.
Suomessa vastaava on toteutettu niin, että apteekkari operoi apteekkiaan ruokakaupan sisäänkäynnin vieressä. Varsin pieni ero siis.
Se missä Ruotsin apteekkimarkkina eroaa suuresti Suomeen, ja itse asiassa mihin tahansa markkinaan maailmassa, on verkkokauppa. Ruotsi lienee maailman edistyksellisin verkkoapteekkien markkina. Varsin lyhyessä ajassa verkkokauppa on ottanut miltei neljänneksen apteekkimarkkinasta.
Siinä missä viimeisen viiden vuoden aikana fyysisten apteekkien myynti on kasvanut viidenneksellä, on verkkoapteekkien myynti kasvanut peräti 160 %.
Tilaa ja saat täyden pääsyn tähän artikkeliin sekä koko premium-sisältöarkistoon.
Tilaa
Sheinin huima kasvu on taittunut: tuotemyynti laski toisella neljänneksellä 3,4 % ja Euroopan liikevaihto peräti 13,9 %. Samaan aikaan markkinapaikka kasvoi yli 40 %. Halpakilpailija ei katoa – se muuttaa muotoaan.
Suomalaiset palvelualat jäävät tuottavuudessa jälkeen Euroopasta, ja keskustelu kääntyy myös kaupan keskittymiseen. Erikoiskaupan lukujen vertailu kertoo, mistä tuottavuuden kasvu oikeasti voisi tulla: verkosta ja maailmalta.
Kun suomalaisten yritysten tuottavuuskehityksestä puhutaan, Takomo Golf on uuden ajan kaupan alan yritys. Sen liikevaihto kasvaa vauhdilla, kansainvälisesti ja verkon kautta. Yhtiön liikevaihto työntekijää kohden on omaa luokkaansa.
Verkkokauppaa pidetään yhä pienenä ja kannattamattomana kanavana. Luvut kertovat muuta: Amazon tekee Walmartia parempaa tulosta, ja Nextin verkkokauppa on jo yhtiön selvästi kannattavin osa. Kivijalalle kysymys ei ole, katoaako myymälä, vaan missä muodossa sitä tarvitaan jatkossa.
Syvällistä analyysiä vähittäiskaupasta, strategioista ja alan ihmisistä. Liity tilaajaksi ja saat uusimmat kaupan alan uutiset sähköpostiisi.
