Amazonin vähittäiskauppa on kannattavaa, koska yhä suurempi osa tuotoista tulee myyjäpalveluista, mainonnasta ja Prime-tilauksista. Kolmannella neljänneksellä nämä toivat noin 80 miljardia dollaria, kun oman verkkokaupan myynti oli 68,5 miljardia.
Viikolla 45 tuloksestaan raportoi 30 seuraamaamme yhtiötä. Tuloskatsauksen keskiössä ovat Tokmannin tulos, kolme nostoa, kasvu- ja kannattavuusvertailu sekä tulevan viikon kalenteri.
Vuosi 2025 oli vielä S-ryhmän vuosi, mutta syksyllä suunta kääntyi. Katsaus ruokakaupan tilaan ennen seminaaria: Prisman kasvava etumatka, S-Etukortin lähes puolen miljardin euron bonukset, valmisruoan nousu ja K-Supermarketin rooli K-ryhmän kirissä.
Amazon näyttää, miten verkkokaupalla voi tehdä rahaa
Amazonin vähittäiskauppa on kannattavaa, koska yhä suurempi osa tuotoista tulee myyjäpalveluista, mainonnasta ja Prime-tilauksista. Kolmannella neljänneksellä nämä toivat noin 80 miljardia dollaria, kun oman verkkokaupan myynti oli 68,5 miljardia.
Amazonin verkkokauppa havainnollistaa miten verkkokauppojen ansainta on muuttunut vuosien saatossa puhtaasta tuotteiden myynnistä markkinapaikan palveluihin. Verkkokaupasta elää edelleen tiukkana usko siihen, ettei verkossa voi tehdä hyvää tulosta. Tämän uskon keihäänkärkenä on toiminut kovaa kasvanut, mutta ohutta tulosta raportoinut Amazon.
Pitkään puhuttiin siitä, että Amazon ei tee tulosta, vaan investoi tulevaisuuteensa ja pyörittää hyvin kannattavien AWS-pilvipalveluiden varjossa lievästi tappiollista vähittäiskauppaliiketoimintaa. Kun yhtiö kääntyi kannattavaksi, selityksenä pidettiin juuri AWS-pilvipalveluja.
Nykyään Amazon tekee pelkällä vähittäiskaupalla suunnilleen yhtä paljon liiketulosta kuin Walmart. Tulos havainnollistaa, miten Amazonin ansainta on siirtynyt kohti markkinapaikkamallia jo 2000-luvun alkuvuosista lähtien.
Miten markkinapaikka muutti Amazonin tuloslaskelman?
Samaan aikaan kuin koko Amazonin liiketoiminta on kasvanut vahvasti, palveluiden osuus liikevaihdosta on noussut nopeasti. Koko konsernin tasolla palvelutuotot ohittivat Amazonin oman tuotemyynnin jo useita vuosia sitten.
Sama muutos näkyy nyt myös pelkässä verkkokaupassa. Noin vuosi sitten verkkokaupan palvelut ohittivat Amazonin oman verkkokauppamyynnin. Palveluihin kuuluvat Prime-tilaukset, kolmannen osapuolen myyjiltä perittävät provisiot ja logistiikkamaksut sekä nopeasti ja kannattavasti kasvaneet mainostulot.
Tämä ei toki tarkoita, etteikö Amazonin oma myyntikin olisi kasvanut. Koronavuosien kiihdytystä seurasi hidastuminen, mutta sen jälkeen myös oman verkkokaupan myynti on kasvanut reippaasti ja ylitti hiljattain 300 miljardin dollarin rajan.
Miksi palvelut tuottavat paremmin kuin oma myynti?
Verkkokaupan palvelut ovat kasvaneet selvästi omaa myyntiä nopeammin, ja ero kannattavuudessa on helppo ymmärtää. Kun Amazon ostaa tuotteen tavarantoimittajalta, lisää siihen oman katteensa ja myy sen eteenpäin, se kantaa myös varastoriskin. Provisioissa, logistiikkamaksuissa ja mainonnassa varastoriskiä ei ole, ja katteet ovat tyypillisesti korkeammat.
Markkinapaikka-malli tai Amazonin hybridimalli markkinapaikan ja oman myynnin välillä ei ole paras malli kaikille verkkokaupoille. Amazonin liiketoiminnan muutos kertoo kuitenkin laajemmasta muutoksesta verkkokauppiaiden ansainnasta.
Sekä mainostulot että tilausmalli eivät ole markkinapaikkaan sidottuja tulovirtoja. Kuka vaan voi ottaa ne käyttöön. Amazonin tapauksessa nämä kaksi osa-aluetta tuovat yli 40 % verkkokaupan palveluiden liikevaihdosta. Niiden $132 miljardia dollaria tuovat luultavasti paremmin tulosdollareita kuin oman myynnin yli $300 miljardia.
Verkkokaupan ansainta kehittyy ja vuosien mittaan yhä useampi verkkokauppa tulee ennen pitkää nousemaan kansainvälisesti ja paikallisesti kannattavimpien kaupan ketjujen joukkoon.
S-ryhmällä ei ole Suomessa juuri enää voitettavaa, joten kasvu on haettava uusista avauksista. Prisma.fi:n markkinapaikka voi nostaa valikoiman erikoiskaupan tasolle – mutta vain, jos S-ryhmä pitää kauppiaat kurissa ja toimituslupaukset pitävinä.
Sheinin huima kasvu on taittunut: tuotemyynti laski toisella neljänneksellä 3,4 % ja Euroopan liikevaihto peräti 13,9 %. Samaan aikaan markkinapaikka kasvoi yli 40 %. Halpakilpailija ei katoa – se muuttaa muotoaan.
Suomalaiset palvelualat jäävät tuottavuudessa jälkeen Euroopasta, ja keskustelu kääntyy myös kaupan keskittymiseen. Erikoiskaupan lukujen vertailu kertoo, mistä tuottavuuden kasvu oikeasti voisi tulla: verkosta ja maailmalta.