Helppous – ruokakaupan uusvanha megatrendi

Ehkä merkittävin viime vuosien ruokakaupan kehityssuunnista on ollut helppouden kasvu sen eri muodoissa. Ennen pandemiaa varsinkin ulkomailla puhuttiin convenience-termistä. Osa ruokateollisuuden toimijoista puhuu termistä Out of home -kanavat, johon lokeroituu myös kahvilat ja huoltoasemat.

Suomessa termi käsitti myös pieniä lähikauppoja, joiden merkityksestä Keskon yritysosto Suomen Lähikaupasta oli vahva osoitus. Myös R-kioski on kuulunut tähän sarjaan.

Pandemian myötä ja sen jälkeen kategoria on kuitenkin ollut isoissa haasteissa. K-marketin ja Alepan/Salen myynti ei ole kehittynyt isompien konseptien tapaan, ja R-kioski sekä huoltoasemat ovat karsineet verkostoaan.

Lähikauppa ei kuollutkaan — se muutti muotoa

Vaikeuksista huolimatta convenience-konseptina tai kanavana ei ole poistumassa. Sen sijaan helppous on ehkä suurin kasvutarina kotimaisessa ruokakaupassa viimeisen reilun viiden vuoden aikana.

Convenience tai helppous sisältää kuitenkin monia näkökulmia. Siihen kuuluvat voimalla kasvaneet verkkokaupan pikatoimitukset. Siihen kuuluvat myös voimalla kasvaneet energiajuomat, makeiset sekä paistopisteiden tuotteet, joita voi syödä heti.

Nämä kaikki ovat nakertaneet perinteistä kioskitoimintaa, sillä jopa hypermarket-tason toimijat ovat panostaneet omaan ”nopeaan kaistaan” take away -tuotteiden ostamisen helppouden takaamiseksi.

Samoin siihen kuuluu heti syötävät annokset – jossa erityisesti sushi-buffetit ovat olleet valtava muutos ruokakaupalle.

Sushi muutti ruokakauppaa

Sushi on osa valmisruokakategoriaa, joka on kasvanut voimakkaasti sitten vuoden 2019. Pelkkä kasvu valmisruokakategoriassa on ollut 600 miljoonaa euroa. Tuon mittakaavan muutoksella on iso vaikutus jopa ravintolasektorin liikevaihtoon.

Pitkään on puhuttu siitä, kuinka ravintolat ovat tulleet kilpailemaan ruokakaupan kanssa. Jo ennen pandemiaa ravintoloiden osuus ruokaan käytettävästä rahasta ylitti Yhdysvalloissa 50 prosenttia. Pandemian jälkeen tilanne palautui nopeasti samalle tasolle ja ravintoloiden osuus on kasvanut jatkuvasti ruokakauppaa nopeammin. Joidenkin arvioiden mukaan Tukholmassa ollaan suurin piirtein samassa tilanteessa.

Suomessa ravintoloiden osuus ruokaan käytetystä rahasta on erilaisten arvioiden mukaan selvästi matalampi. Yksi keskeinen syy lienee se, että ruokakauppa on kehittänyt valmiita ratkaisujaan niin aktiivisesti. Toisin sanoen ruokakauppa on taitavasti torjunut ravintoloiden kasvun.

Se ostetaanko heti syötävä ruoka ravintolaksi, kioskiksi tai ruokakaupaksi luokiteltavasta yksiköstä on epäolennaista. Olennaista on se miten suomalaisten syöminen muuttuu.

Kaupungistuminen ja pienenevät kotitaloudet pakottavat uudistumaan

Toinen osa helppoutta tai convenienceä on kaupungistumisen ja talouksien koon pienentymisen kehityssuunnat.

Siinä missä yhä useampi suomalainen asuu kaupungeissa, on tarve helpolle ja valmiille tai puolivalmiille ratkaisuille yhä suurempi. Samaan aikaan sekä nuoremmissa että luonnollisesti myös ikääntyvässä väestössä talouskoot pienenevät.

McKinseyn State of Grocery Europe 2025 tutkimuksen mukaan yksinasuvien talouksien määrä EU:ssa kasvoi 16,9 % vuosina 2015–2024 eli lähes kolminkertaisesti verrattuna kaikkien talouksien 5,8 % kasvuun. Tämä rakennemuutos ei ole ohimenevää. 

Nelihenkinen lapsiperhe ei olekaan enää automaattisesti isoin ja tärkein kohderyhmä. Tämä näkyy niin pakkauskoissa kuin myös raaka-aineen lisäarvon kasvattamisessa.

Lisääntyvä maahanmuutto tuo tähän muutokseen oman mausteensa: uusilla asiakasryhmillä on erilaisia kulutuksen tarpeita ja toiveita.

Miksi dataa tarvitaan lisää?

Tähän nopeasti muuttuvaan osaan ruokakauppaa tarvitaan paljon uutta tietoa. Päivittäistavarakauppa ry tarjoaa hyvää dataa ruokakaupan myynneistä, mutta se jää auttamattoman suppeaksi, jos halutaan ymmärtää laajemmin convenience- tai valmisruokakokonaisuuden kehittymistä.

Samalla se on myös Suomi-keskeinen näkökulma, joka ei tuo kansainvälistä näkymää siihen, mitä maailmalla käytetään ja ostetaan tai minkälaisia trendejä maailmalta on tulossa.

Tätä varten Fixea Oy on lähtenyt rakentamaan raporttia convenience-sektorin kehityksestä ja tulevista trendeistä. Näihin trendeihin varautuminen voi parhaimmillaan johtaa kilpailuetuun ja markkinaosuuden kasvattamiseen, sekä valikoidun tuoteryhmän omistamiseen kuluttajien silmissä.

Trendiraportin otanta on 6 000 vastaajaa ja normaalihinta 12 600 € + alv, joten early bird hinta on 11 600 € + alv.

Lisätietoa Trendiraportista löytyy myös osoitteesta https://www.fixea.fi