Motonetin terve itseluottamus omaan konseptiin sekä maltillinen kiiruhtaminen myymälöiden avaamisessa on oiva esimerkki kotimaiselle kaupalle kansainvälistymisestä.
Motonet ilmoitti kolme vuotta sitten laajentuvansa Ruotsiin. Muutaman vuoden suunnittelun jälkeen yhtiön ensimmäinen Ruotsin myymälä aukesi Sundsvallissa. Avajaisia vietettiin miltei tasan vuosi sitten (30.9.2023). Nyt onkin hyvä hetki katsoa taaksepäin miten ensimmäinen vuosi on mennyt.
Tätä varten Kaupan tila tapasi Motonetin Ruotsin toimitusjohtajan Johan Ljungin Tukholmassa. Ljung korostaa, että laajentumista varten Motonet on pitkälti ”copy-pastettu Suomesta ja muutettu vain pieniä yksityiskohtia”. Onhan Motonetin konsepti Suomessa jo hyväksi havaittu.
Motonet onkin reilun 30 vuoden aikana luonut vahvan aseman kotimaisen kaupan kentässä. Reilun 430 miljoonan euron liikevaihdolla yhtiö on maamme 10 suurimman kaupan ketjun joukossa. Vaikka kasvu on ollut vahvaa viimeisen 10 vuoden aikana ja yhtiö on tuplannut liikevaihtonsa, on kasvu hidastunut viime vuosina.
Kaupan tilan taannoisessa haastattelussa Motonetin toimitusjohtaja Marko Röytiö toteaakin, että Suomessa kasvun rajat ovat lähestymässä. Toisin kuin moni kaupan yhtiö, Motonet pitää kiinni omasta konseptistaan ja hakee kasvua Ruotsista sen sijaan, että lähtisi vesittämään konseptiaan palvellakseen yhä laajempia asiakasjoukkoja.
Arhi Kivilahti
Myös toisin kuin valtaosa kotimaisista kaupan yhtiöistä, Motonet kansainvälistyy luottamalla oman konseptinsa voimaan. Kuten ruotsalaiset kansainvälistymisessään, Motonet vie hyväksi havaitun konseptin maailmalle. Motonetin emoyhtiön Broman Groupin toimitusjohtaja Toni Stigzelius vastaa Ruotsin laajentumisesta. Hän korostaakin, että yritysosto ei sopinut Motonetille, koska siitä olisi herkästi tullut ”melkein Motonet, muttei ihan kuitenkaan”.
Tilaa ja saat täyden pääsyn tähän artikkeliin sekä koko premium-sisältöarkistoon.
Tilaa
Marimekon toinen neljännes toisti tuttua kaavaa: kotimarkkina takkuili, mutta ulkomaat vetivät. Suomen liikevaihto laski 7,1 %, kun taas Aasiassa kasvua kertyi lähes 16 %. Kansainvälisen liiketoiminnan osuus ylitti nyt ensimmäistä kertaa 47 prosenttia – ja ero kotimarkkinaan kapenee koko ajan.
Kotimainen kenkäbrändi VIBAe myy tuotteitaan erinomainen jalantuntuma, ergonomia ja mukavuus edellä, vaikka 90 prosenttia sen kengistä ostetaan verkossa. Yhtiön koko koneisto on rakennettu välittämään fyysisen kokemuksen tunnelmaa ennen kuin asiakas on päässyt kokeilemaan kenkää.
Dollarstoren myyntikate tulos laskivat edelleen kustannusten painamana. Dollarstore on oppikirjaesimerkki siitä miksi yrityskaupoissa on houkutusten ohella paljon riskejä ja epäonnistumisia.
Puuilo paransi Q1/2026 niin liikevaihtoa, myyntikatetta kuin tulostakin — kokonaiskasvu oli 16,2 % ja liikevoitto kasvoi +51 %.
Syvällistä analyysiä vähittäiskaupasta, strategioista ja alan ihmisistä. Liity tilaajaksi ja saat uusimmat kaupan alan uutiset sähköpostiisi.
